Pikapäivitys valmistuneista

 Eipä ole koneiden edessä tarvinnut juurikaan aikaansa kuluttaa, sen verran ahkerasti on lapset sairastelleet.. vaikka onhan se tietysti ihan odotettavissa kun töihin palaa ja sitäkautta lapset hoitoon, niin alkaa se vastustuskyvyn hankkiminen aika tehokkaasti..

Jotain on kuitenkin ollut pakko tehdä että arki pyörii eikä sen pesukoneen tarvitse ihan niin usein.

Itselle valmistui lyhythihainen, jota näin kylmemmillä ilmoilla voi pitää tällätavalla pitkähihaisen kanssa, kesällä sitten ihan pelkiltään. Taskutkin ilmestyivät eteen, taskuja kun olen kovasti töissä ollessa vaatteisiin kaivannut.

Taidankin erottaa lastenvaatteet ihan omaan postaukseensa, mutta yhden vinkin vielä laitan sellaisille jos löytyy vielä joku joka ei ole ennen tällaistä keksinyt koettaa..

Eli ratkaisua ongelmaan, jolloin juuri sopivan väriset langat on jo kiinni siellä ompelukoneessa ja saumurissa, tai sitten sitä juuri oikeaa sävyä ei ole kuin se yksi rulla.. Kuvassa on nyt kaikki eri sarjan rullia, mutta yhtähyvin voisivat olla vaikka puolia jokainen, tai alalankana iso rulla ja neulalangat puolista.....

Eli ainakin minun Bernina Auroran puolat sopivat noihin Berninan peitetikkikoneen tappeihin sopivan naftisti pysyäkseen hyvin kiinni, joten ompelukoneella voi puolata haluttua väriä tarvittavaan määrään puolia ja eikun ompelemaan. Itse ainakin yllätin itseni vähän ahtaasta ajattelutavasta, sillä vaikka puola näyttää pieneltä, neulalankana sitä ei kulu kovin paljoa ja yhdellä puolallisella ompelee vaikka kuinka ja monta puseroa!

Susie tyyliin ja peittarin uusin lisäosa

Tarvitsin uusia vaatteita itselleni töihin, entiset kun ovat jo... tosiaan entisiä. Tarvittiin siis jotakin jossa on mukava olla, ei estä liikaa liikkumista, joissa pystyy tarvittaessa vaikka istumaan lattialla ilman että selkä näkyy ja ulkonäöllisestikin pitäisi olla sellaista että ilkiää asiakkaiden edessä olla..

Kokeiluun lähti siis Susie- kaava ja ensimmäisen koeompelutekeleen testauksen jälkeen lähti kangas samantien leikkurin alle. Tällaisella pitkäselkäisellä ruipelolla, jolla on ihan vääränmalliset muodot, susie- kaava oli kolmenelosenakin ihan hirveä teltta. Muokkailin sitten entistä hyväksi todettua vaarinpaitatunikakaavaa ja syntyi tällaisia Wanna be Susie -tunikoita, joista tuli ihan tarkoitustaan palvelevia tekeleitä.
Taitaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus että nämä minun blogin kuvat valmiista vaatteesta otetaan hirveällä kiireellä sutaisten ilman sen kummempia kuositteluja, sitten kun kuvat saadaan siirrettyä koneelle, huomataan että edes puolet kuvista ei ole edustavia mutta uusintakuvausta ei viitsi enää ottaa käytetyistä vaatteista. Näillä siis mennään taas ;)

Ihan samanlaiset vaatteet on tylsiä, joten kehiin otettiin erilaisia pitsejä.. Eikä yksikään vaate ole samanlainen vaikka kaava onkin sama.

Ja tälläistä nauhaa jota syntyy uusimmalla virityksellä tuohon peitetikkikoneeseen:

Tällä kääntäjällä siis olen tehnyt kanttaukset noihin tunikoiden päänteihin, sekä mustan tunikan rinnan alle tulevan kiristysnauhan. 

Viritys on tehty samaan tyyliin kuin minulla oleva leveän resorin kääntäjä, mutta tämä kääntäjä kääntää resorin nelinkerroin, jolloin lopputulos on 8mm ja tästä kapeudesta johtuen käytän vain yhtä peitetikin neulaa jolla saa kuitenkin sopivan joustavan lopputuloksen johon ompelukoneen yhdellä neulalla ei pysty. Tähän kääntäjään käytän resorina samaa kangasta kuin itse vaatekin on (eli esim. singletrikoo), ilman mitään tukikankaita. Lopputuloksena on siisti, aikuisten vaatteisiin paremmin sopiva siro kanttaus. Tästä tuli heti ensihetkestä juuri sellainen "miten pärjäsinkään ilman tällaista" -tyyppinen apuväline!! Rakkautta ihan ensi kokeilulla siis ;D

Vaarinpaitatunikoita ja Waterfallia

Olen odotellut että mies tuunaisi tuon minun peitetikkikoneen kapeamman nauhankääntäjän sopimaan tuohon 009:siin, kun noita sirompia kanttauksia haaveilisin mieluummin tehdä aikuisten vaatteisiin.. Mutta kovasti vaan väittää että minun kasaamalla listalla olis ruuhkaa ja pitää kiireisenä.... ja listalla on VAAN kasvihuoneen rakennus, lasten leikkialueen kaivuu ja rakennus pihalle*tehty vkonloppuna*, terassin suunnittelu ja rakennus, grillikodan rakennus, lapsille leikkimökki, ompelukone-tietokone-askartelupöytäkeskus, nuorimmaiselle uusi sänky pinnasängyn tilalle ja uudet saunan lauteet...  ...onni on oma puuseppä ;)

...siispä päätin sitten kuitenkin tehdä nuo tunikat nyt, kun omat vaatteet alkavat jo lahota käytössä. Eli siis tällaisia mukavia kotoiluvaatteita tarpeeseen:

Tein tämän enemmänkin testityyppisenä, kun kokeilin mallia ja kääntäjää trikoolla, ja kangaskin on vuosia kaapissa pyörinyt, alunperin vanhimmalle tytölle puseroksi hommattu, mutta meni nyt yllättäen tähän tarkoitukseen eikä tuo kuosi nyt niin paha minusta ole aikuisellakaan.
Tähän tunikaan tein tuon edessä olevan nappilistan ihan oikeasti, mutta totesin että siistimpi lopputulos tulee valenappilistalla eikä muistuta niinpaljon "kolme numeroa liian pieni" -tyyppistä nappien ratkeilua joten loput tunikat ihan feikkiä vaan.

Tässäpä vielä vähän lähikuvaa minun ehkä hieman eriskummallisesta tavasta tehdä tuo kyseinen lisäläppä tuohon rinnukselle:

Eikös ole aika omalaatuinen tyyli? ;)

Mutta ihan nätisti tuo sitten lopuksi taittuu, eikä puserokangasta tarvitse loveta.

Kaiken lisäksi tuota kangasta sain leikatuksi pätkän joka menee 1,5cm yli pääntieympäryksen, ja ylemmästä kuvasta näkee että aika tarkoille meni  mutta hyyyvin riitti ;)

Seuraavatkin kankaat on valittu ihan sen mukaan mitä kangasta sattui se tarvittavat 80cm löytymään kaapista..

Ja vielä Waterfall- tunikoita pari kipaletta. Tätä kaavaa täytyy vielä hiukan muokata, sillä ainakin tuo pallotrikoo kun on puuvillaista, se ei laskeudu oikein kunnolla tuosta edestä, toinen keinokuituinen (elastaani?/viskoosi?/joku muu??) sensijaan lörppänämpänä kankaana vähän nätimmin.

Laitetaas väliin pientä vinkkiä:
Minä käytän hankalien ja muuten kinkkisten kankaiden kiinnittämiseen Tiimarin paperipuikkoliimaa, joka on niin huonoa (=hyvää), että se lähtee pesussa pois,kankaat irtoavat tarvittaessa nykäisemällä, mutta pitää sen tarvittavan hetken nätisti paikoillaan. Esimerkiksi tuo vihertävä orvokkitrikookangas jota olin tilannut 80cm oli varmaankin leikattu aika tarkasti kaupassa ja sitten vielä pesun lisäseurauksena oli lopputuloksena kangasta vain 74cm. Minähän tietysti halusin tunikaan niin paljon pituutta kuin kangas antaa myötä, joten pesussa rullaantunut reuna kiinnittyi näpsäkkäästi liiman avulla ja eikun tikkiä päälle!

Ja vinkkiä vinkin perään:

Kun yhdistetään langanpäät, ne ikuiset pakkopullahommat, ja ihminen joka ei halua tarttua parsinneulaan, ei edes pienessä pakossa, ottaa päättelyn avuksi pienikokoisen virkkuukoukun. Minusta vaan niin mahdottoman kätevää! Ihan jo tämän takia kannattaa mielestäni pyörähtää siellä lankaosaston puolella vaikkei muuten niin itsessään kovin voimakasta virkkailijaa tunnistaisikaan.

Ja sitten lopuksi vielä pientä vinkkiä Berninan peitetikkikoneeseen:

Tähän asti olen peittarissa käyttänyt vain perusresoria kanttauksiin, mutta näihin tunikoihin halusin siron kanttauksen samasta trikoosta kuin itse vaatekin, joka on ohutta, mutta napakkaa singletrikoota. Kokeilin ensin tehdä pelkällä trikookaistaleella ja itse kone sitä olisikin ommellut (tosin teki välillä laineita), mutta kääntäjässä se meni kaikista kokeiluista huolimatta rullalle eikä sillä saanut kantattua. Siispä silitin kaistaleen taakse tukikankaan ja muutin peitetikkikoneen diffin 0,7:ään perus 2:sesta. Näin kone ompeli kanttauksen yhtä kiltisi kuin kaiken muunkin aina ompelee ja lopputulos on mielestäni oikein siisti :)

Kuvaan pääsivät myös minun isot kangassakset, jotka muuten ovat tämän monia kangassaksia aikoinaan kokeilleen mielestä ihan parhaimmat!

Ps. Oliskos tarvetta postaukselle jossa voin käydä vähän tarkemmin noita peitetikkikoneen (hieno)säätöjä "erikois"tilanteissa?

Asiaa peitetikkikoneesta

Huom. Selaa alaspäin kohtaan KONEEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA, jos et halua lukea koneen oston taustoja vaan siirtyä suoraan asiaan :)

Aiemmin kyselin apuja peitetikkikoneen kanssa. Päädyin sitten ostamaan Bernina Funlock 009 DCC -mallin, sillä vastaan tuli tämä pari vuotta käytetty kone ja sain siitä sellaisen tarjouksen että päädyin kauppoihin sillä testauksen jälkeen en usko että kone paljoa uudelle häpeää. Lupasin palata asiaan kun olen ennättänyt kokeilla konetta, joten nyt juttua siis tästä: 

Kuva Berninan kotisivuilta

Olen monelle kirjoittanut blogeissa kokemuksiani tästä koneesta, mutta nyt laitan ajatukseni yhteen, joten joillekin voi tulla kertauksena. Ostin siis pari vuotta sitten kauan toivomani Janome coverpro 1000 CPX koneen. Tiesin, että alkuun voi säädöissä olla opettelemista mutta uskoin että harjoittelemalla tuo kuitenkin selätetään. Tarvitsen konetta lähinnä kanttauksiin, joten minulle tärkeintä on että kone ompelee tuon kanttauksen hyvin myös nurjalta. Yritin oppia, selata netistä kokemuksia, käyttää löytämiäni vinkkejä aina kolminkerroin kääntävästä nauhankääntäjästä resorikankaan vaihtamiseen ohueen trikooseen. Itseasiassa ensimmäistä kertaa tutustuin hyppytikkiin. Olen ommellut ompelukoneellani ja saumurillani melkein mitä vain, mutta hyppytikkiin en ollut aiemmin törmännyt. Nyt sitten se tulikin tutuksi. Leikkasin resoria kilometreittäin, ihan vain siirtääkseni ne roskiin ompelun jälkeen. Välillä iski turhautuminen ja kone makasi kuukausia vaatekomerossa, kunnes aina silloin tällöin jaksoin uskoa onnistumiseen muiden blogeissa esiteltyjen vaatteiden innostamana ja totesin että kone ei edelleenkään ole muuttunut miksikään  tuolla komerossa seisoessaan. Yhtään vaatetta en onnistunut koneella tekemään valmiiksi asti ja nyt ennen joulua se kamelin selkä sitten katkesi.

Soittelin läpi suomen ompelukoneliikkeet ja päädyin siihen tulokseen että tuleva koneeni on Bernina merkkinen. Siispä lähdin etsimään Bernina myyjiä ja koska olin vuosia sitten ostanut oman Bernina-saumurini läheiseltä ompelukonemyyjältä, ja koska tuo Berninani on ainoa kone tässä talossa joka on toiminut ilman ongelmia ja ommellut mukisematta kaiken vastaan tulleen, käännyin Kone-Minnan puoleen. Juuri tällä hetkellä lasten kanssa kotona ollessa ei hirmuisesti olisi varaa koneeseen laittaa, joten oli erittäin kiva kun liikkeestä löytyi käytetty peitetikkisaumuri jonka sain kotiin kokeiltavaksi. Tällä välin liikkeeseen tuli myös tämä peitetikkikone ja lopulta päädyin ostamaan tuon itselleni punnittuani asiaa kaikinpuolin parhaakseni.

Nyt siis asiaa siitä kuinka tämä kone sitten käytännössä toimii, eli:

KONEEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA

Eilen illalla tein pojalle lyhythihaisen puseron ja otin samalla muutamia kuvia. Tästä lähdettiin liikkeelle:

Eli tässä puserossa peitetikkikonetta tarvittiin pääntien- ja hihojen kanttaukseen, sekä helman kääntämiseen. Kanttaukseen käytin kolminkerroin kääntävää 1½ tuuman kääntäjää johon leikkasin milliä-paria ohkaisemman resorinauhan, jotta se kulkee takkuamatta kääntäjässä.

Konetta ostaessa KANNATTAA HUOMIOIDA että Berninan peitetikkikoneeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole saatavana nauhankääntäjää, mutta tuollaiset eivät ennenkään ole minua rajoittaneet, joten otin Janomeen tarkoitetun kääntäjän ja se mitä ei ole valmiina tehdään itse joten pyysin miestä tekemään tuosta kääntäjästä koneeseen käypäsen. Tapoja on varmaan monia, mutta tuollaisella lisälevyllä me saatiin kätevästi ruuvinpaikat kohdilleen joka on ainoa miksi kääntäjä ei käy ja näin saadaan lisälaite koneen runkoon kiinni.  (Nyt sitten voin myös myydä tavalliseen ompelukoneeseen hommatut nauhankääntäjät, sekä ylimääräiset Janomen kääntäjät joita on kertynyt kun en enää niitä tämän koneen myötä tarvitse.. ;)  )

Jos Janomessa oli ongelmana säätöjen löytyminen jotta hyppytikkiä ei tulisi, niin tässä koneessa voi sellaiset murheet unohtaa. Puseron kaula-aukossa vastaan tuli tavallisia saumurinsaumoja, sekä noissa etusaumoissa olevat tereet, joissa on yhteensä 5 kerrosta kangasta, mutta ei ensimmäistäkään hyppytikkiä nurjalla.

Tässä kuvat hihansuun tikkauksista nurjalta ja oikealta puolelta.

Olen yrittänyt pähkäillä miten saisin nätisti tuon liitoskohdan noissa resoreissa. Monen huomasin tekevän niin että jättää yhden sauman saumuroimatta ja ompelee ensin resorin kaulukseen jonka jälkeen sitten ompelee sauman kiinni. En kuitenkaan onnistunut itse sitä nätisti ja ennen kaikkea ohuesti kiinnittämään, joten olen nyt tehnyt niin että ompelen kaikki saumat kiinni ja sitten kiinnitän resorin ympäriinsä. Ompelen lopuksi resoria pienen pätkän päällekkäin, leikkaan ylimääräiset resorit pois ja sitten muutamalla pistolla viimeistelen sauman. Näin siitä tulee melkeinpä yhtä ohut kuin muustakin resorista. Tässä kuvassa ei kohdistus mennyt ihan nappiin, vaan vähän yli mutta tämänvärisen resorin loputtua jätin sen noin, ei silti mielestäni hypi silmille..

Hihansuut ovat kuitenkin niin kapeat että niitä ei samoin saa tehtyä joten ne on tehtävä kuten aiemmin kuvailin. Jos jollakin on tähän vinkkiä, mielelläni kuulisin..

Kun paidan sivusaumat on ommeltu, päästään ompelemaan helmankäänne jonka minä tykkään tehdä pyörönä eli kun molemmat sivusaumat on ommeltu kiinni, ihan viimeisenä ennenkuin työ on valmis.

Tällainen paita on valmiina. Näin on kesävaateompelut virallisesti aloitettu ja tämä paita jää odottamaan kesäkelejä.

Ja kun joku mainitsi että sellaista konetta ei olekaan jota ei vähän aina tarvitsisi säätää kankaita vaihtaessa... Ihan oikeasti, minä en koske missään työn vaiheessa säätöihin vaan ompelen aivan kaiken samoilla säädöillä. Jälki on hieman erilaista nurjalla puolella eri kankaissa ja paksuuksissa, mutta jokainen näistä on mielestäni siistin näköinen, riittävän joustava ja ilman hyppytikkiä enkä lähtisi sitä muuttamaan muunlaiseksi. Neulat on HAX 90 (neulan on oltava paksumpi paksuja kankaita ommellessa ettei se anna periksi joka on syy siihen että hyppytikkiä yleensä tulee kun neula vääntyilee mennessään alas siepparille. Näin minulle kerrottiin kun ennen kuvittelin että neulan on aina oltava jotakin 75 kokoa). Tietysti jokin herkkä ohkainen trikoo saattaa tykätä vähän ohkaisemmasta neulasta, mutta ainakin tuo minun trikooni otti paksunkin neulan vastaan mukisematta. Tässä esimerkkejä siitä mitä ompeluissa vastaan voi tulla:

Ohut yksinkertainen singletrikoo

Kaksi kerrosta velouria ja neljä kerrosta resoria

Neljä kerrosta joustavaa velouria

Sekä velour jossa saumurisauma ja ympärillä yhteensä neljä kerrosta resoria.

Vieläkö on jotain mitä en hoksannut testata?

Olen edelleen erittäin kiinnostunut kuulemaan toisten kokemuksia peitetikkikoneista, esim. Janomensa kanssa hyvin toimeentulevalta, jonkin muun merkkisen koneen hurruuttajalta, Berninalla ajelevalta, ihan kaikilta!

Sanokaa myös jos tästä postauksesta puuttuu jotain, haluatte jotakin selventää tai muuten on jotain kerrottavaa :)

Ja toivottavasti kuvat ovat tarpeeksi selvät ja valoisat, sillä suurin osa kuvista on otettu kahden aikaan viimeyönä... Niinpä, minä en nuku ikinä ;D ja ainoa aika tehdä jotakin rauhassa on silloin kun koko muu lauma on nukkumassa..

EDIT:
Lisään tähän hieman tarkennusta muutamaan kohtaan (ja kannattaa klikata kuvia isommiksi niin näkyy paremmin):

 Neuloina kannattaa käyttää aina 90 HAX-neuloja jos kangas on paksumpaa kuin yksinkertainen ohut trikoo. Eli esim. kanttauksessa kun on niin monta kerrosta jotka neulan on lävistettävä, silloin aina 90 neulat.

Minun kääntäjääni käy 1½tuuman nauha.

Leikkaan siis nauhan pykälää pienempänä, lopputulos on sitten milliä-paria kapeampi. Tällöin nauha kulkee jumimatta kääntäjän läpi. Kuvassa sormeni on 1½tuuman kohdalla ja viivottimen viiva siinä kohtaa josta leikkaan.

Joskus vielä hommaan sellaisen leikkuupyörän (mikähän sen oikea nimi nyt onkaan) mutta siihen saakka leikkaan nauhan näin siirtämällä aina viivotinta pienen matkaa ja leikkaamalla isoilla saksilla merkin kohdalta. Tietysti jos jaksaa, voi resoriin mitata ja piirtää viivan jota pitkin leikkaa, mutta käytäntö on osoittannut että minulle tämä tapa on käytännöllisempi ja näin tulee tehtyä.

Seuraavaksi säädetään nauhanohjaimesta noita kahta ohjuria: nro 1 säätää nauhan yläreunan paikan, nro 2 taasen alareunan paikan.

Nro 1 ohjurin laitan kulkemaan niin, että vasen neula kulkee nätisti resorin päällä. Neulan paikan näkee paininjalassa olevasta merkistä.

Nro 2 ohjurin laitan ihan vähän enemmän oikealle, niin että se kulkee juuri siinä kohtaa jossa vasen neula, näin resorin reuna jää nurjalta siististi ompeleen alle eikä erotu.

Jos resori lähtee paininjalan alta liukumaan oikealle, silloin koko kääntäjä pitää irrottaa koneesta ja siirtää enemmän vasemmalle, koskematta muihin säätöihin. Resorin pitää siis koko paininjalanmatkalta kulkea kokonaan paininjalan alla.

Tärkeää on myös jättää nauhaa vapaasti roikkumaan tuohon nuolen osoittamaan kohtaan. Jos nauhan laittaa suorana kulkemaan tuosta nauhanpidikkeestä kääntäjään, se venyttää resoria liikaa ja silloin resori hyppää pois paikaltaan. Myönnetään että vieläkin unohdan välillä kesken ompelun lisätä tuohon kohtaan väljyyttä jos se on oiennut ja ihmettelen kun resori lähtee vetämään liian reunaan....
Edit: Joillakin koneessa on toiminut paremmin jos resoria ei ole jättänyt löysille, joten tässäkin kannattaa kokeilla mikä sopii parhaiten omalle koneelle. Suurin osa kuitenkin hyötyy tästä löysimisestä.

Sitten lopuksi ompelen pienen matkaa resoria pelkiltään ennenkuin syötän kankaan tuohon väliin, jotta resori lähtee kulkemaan suoraan.

Edit: Peitetikkikoneeen kapeasta nauhankääntäjästä juttua täällä