Paininjalka-asiaa..

Minulla oli tarvetta muutamalle hyödylliselle paininjalalle, joten kävin tutuksi tulleessa ompelukoneliikkeessä katsastamassa painijalkatarjontaa ja olihan niitä. Itseasiassa niin monenlaisia, että piti ottaa useampi kotiin testattavaksi kun en osannut päättää mikä jaloista olisi se paras ja monikäyttöisin.

Ja minä kun tunnetusti aina innostun jostakin asiasta ihan satasella, en nytkään tehnyt poikkeusta joten vielä piti hakea lainaksi ystävältäkin parit paininjalat liittymään testiryhmään. 

Sen verran vielä kannattaa huomioida, että minun koneeni on Bernina Aurora 450 jonka tässä yhteydessä se merkittävin ominaisuus on 9 millin pistonleveys, joka pitää ottaa huomioon paininjaloissa jotka on tarkoitettu yleisemmälle 5 millin leveydelle, joten ysimillisten omistajia suosittelen pitämään tämän seikan mielessä pistonleveyttä valitessaan ettei neula suotta jurskahtele paininjalan reunoihin. Joidenkin jalkojen yhteydessä on maininta ettei suositella ysimilliselle, mutta oletan itse että kyse on juuri tästä vahinkosäätämisestä. Ainakin näistä minulla olleista testasin sen että ne toimivat ihan hyvin vaikka ne.... mitä ne hammastukset nyt on suomeksi.. ne feed dogsit ovatkin leveämmällä, paininjalka jaksaa silti pitää kangasta tarpeeksi napakasti.

Ja pitää vielä muistutella että nämä ovat siis minun henkilökohtaisia kokemuksia ja mieltymyksiä näistä yksilöistä. Koska osaa paininjaloista ennätin kokeilla vain muutaman päivän aikana, on tämä testi noiden ostalta vain pintaraapaisu, ja pidempiaikainen käyttö toki saattaisi tuoda mukanaan jotakin sellaista mitä ei äkkisiltään ilmennyt.

Muistathan että Klikitiklik, -saat kuvia isommiksi klikkaamalla kuvaa ;)

Ensiksi paininjalat jotka kuuluvat vakiona ainakin omaan koneeseeni:

Näiden paininajalkojen alta löytyy 9mm:n peruspistolevy:

#1C Kaksoisautomaattijalka 

Minulle se "peruspaininjalka" jolla ommellaan kaikki perusompelukset.

#20C Avoin koruommeljalka

Tämä paininjalka antaa enemmän näkyvyyttä työskentelyyn ja oli esimerkiksi minulla käytössä applikoinnissa ennenkuin sain läpinäkyvän paininjalan. Paininjalan pohjassa on keskellä ura joten koristeompeleetkin kulkevat tasaisesti paininjalan alta. 

Jos näkyvyys on hyvä, niin haittapuoli on sitten se, että kun etuosa on avoin, se ei luonnollisestikaan anna tukea kankaalle ja pidä sitä "ryhdissä". Esim. applikoitaessa mutkissa paininjalkaa täytyy sillointällöin käyttää ylhäällä jotta alla oleva kangas pysyy suorana.

#2A Overlockjalka

Tällä saadaan lisää joustavuutta siksak-ompeleeseen, kun jalassa oleva väkänen venyttää lankaa pidemmäksi joka kerran kun neula käväisee väkäsen toisella puolella. 

Tätä voi hyödyntää myös muissa jousto-ompeleissa, ja itse ainakin olen huomannut että esim. velourpipoissa jotka teen kokonaan ompelukoneella ohkaisten saumojen saamiseksi, tämä paininjalka antaa lisää joustavuutta eikä langat ole heti poikki vaikka rajunpuoleinen 4-vee kiskoisi kaksin käsin hattua silmille..

Tässä verrokiksi: 

vasemmanpuoleinen tehty tällä paininjalalla, oikea peruspaininjalalla.

Eron huomaa kun kankaita venyttää voimakkaasti

#4 Vetoketjujalka

Tästä paininjalasta tykkään kovasti, tällä kun pääsee ihan millin päähän kankaan reunasta ja tulee tarkkaa jälkeä. Varsinaisesti tämä paininjalka on tarkoitettu tavallisille vetoketjuille (piilo-vastaaville on oma jalkansa) ja tällä saa vetoketjun reunat siististi ommeltua juuri oikealta etäisyydeltä. Itse hyödynnän tätä siten että ompelen ensin vetskarin kiinni reunoistaan ja lopuksi ompelen siten että vetoketju kulkee toista reunaa pitkin ja neulan siirrän toiseen reunaan jolloin muodostuu tasaisen tarkka viimeistelyommel joka kiinnittää vetskarin sivuilla olevat lipareet kankaaseen sivuille eikä vetsakri jää tönköttämään ulospäin.

#5 Piilo-ommeljalka

Tämä jalka on minun ehdoton suosikki! Piilo-ompeleille kehitelty, mutta koska täällä harvoin (ei juuri ikinä) tulee mitään piilo-ommeltua, tällä on ihan eri käyttötarkoitus minulle. Tämähän on loistava siksi, että sillä saa ompeleen tarkalleen haluamaansa kohtaan reunasta, ja minä käytän tätä mm. tuotelappujen kiinnitykseen =neula sopivalle etäisyydelle reunasta ja paininjalka seuraa kiltisti reunaa ihan omin avuin. Kiinnittyypä tämä koneeseen myös silloin kun tarvitaan reunatikkausta, tikki on varmasti halutun leveyden päässä reunasta. Kuin tehty tällaiselle I want a perfect stitch -tyyppiselle ihmiselle.

Huono puoli tässä on vain se, että käyttöleveys on melko pieni, vain sen verran kuin neulalla on tilaa liikkua sivulle, mutta jos tarvitaan tätä pidempää etäisyyttä reunaan, astuu avuksi aiemmin mainittu jalka nro #4.

#9 Parsintajalka

Nimensä mukaisesti parsintaan (jota tosi harvoin itse innostun tekemään) mutta myös nappien kiinnitykseen. Tähän kun ydistää automaattisen napinkiinnitysohjelman, ei tarvitse kuin vieressä katsella kuinka tuo inhakehomma tulee tehdyksi siististi ja ilman vaivaa. Tähän hommaan on tietysti olemassa myös oma paininjalkansa, mutta tällä on hyvin menty.

Sitten jos innostuu revittelemään kyseisellä paininjalalla, voi kokeilla vaikka käsivaraista kirjontaa, kuten tässä randomisti pyöritellen:

#3A Automaattinapinläpijalka

Tämähän menee lyhykäisyydessään niin, että valitaan napinläpiohjelma, siirretään punainen merkki siihen kohtaa mitta-asteikkoa joka on sama kuin napin halkaisija, painetaan poljinta ja kun punaiset merkit kohtaavat painetaan peruutusnappia. Kun kone pysähtyy, pitäisi olla valmiina jotakin tämännäköistä:

Vielä tasaisempi lopputulos syntyy jos käyttää tukikangasta, tässä on vain kaksinkertainen resori.
 Vain yhden vielä helpomman napinläpikoneen tiedän ja se oli entisessä koneessani, jossa ei tarvinnut edes mittailla tuota nappia, senkun sujautti napin paininjalan perukoille ja kone teki siihen automaattisesti passelin napinläven. Mutta koska tällaisista ei nykyajan koneet ole edes kuulleetkaan, tämä on sitten se seuraavaksi kätevin vaihtoehto, eli plussaa tällekin jalalle.

Seuraavaksi siirrytään niihin lisätarvikkeisiin, joilla voi täydentää sitä omaa jalkakokoelmaa:

#35 Piilovetoketjujalka

Vallan kätevä kapistus jos yhtään näitä piilovetskareita ompelee. Vetoketjun hammastus laitetaan kulkemaan pohjassa olevaan uraan ja ommel on automaattisesti oikeassa kohdassa jotta ketju ei pääse valmiissa työssä irvistelemään  piilostaan. Itse en ompelisi enää yhtäkään piiloketjua ilman tällaista, ja voin sanoa, että puhun kokemuksesta..

Sellaista pientä miinusta, että ainakin minulla vaatii joka kerran pientä asettelua, että saan kulkemaan hammastuksen nätisti ihan ketjun alkupäästä asti, mutta kyse ei kuitenkaan ole kovin tuskallisesta operaatiosta, vaan asettelusta selviää ihan muutamassa kymenessä sekunnissa. Veikkaanpa myös että ahkerampi harjoittelu poistaisi tämänkin "ongelman".

#23 Applikointijalka

Tämä paininjalka on ollut minulla ostoslistalla sillä teen kuitenkin senverran usein noita applikointeja että avonaisella paininjalalla työskentely on alkanut tuntua tylsältä hommalta. Tämän jalan pohjassa on ura joka levenee taaksepäin, joten applikoitavan työn liikuttelu on kätevää ja kangas pysyy suorana. Tämän jalan käyttö vaatii kuitenkin hieman harjoitusta siinä mitä kohtaa silmät seuraavat applikoitaessa ja itselleni meinasi välillä tulla vauhtisokeus varsinkin kahta vaaleaa kangasta yhdistettäessä. Siistiä jälkeä tällä kuitenkin saa aikaiseksi hyvän liikuteltavuuden ansiosta, ja totuushan näkyy yleensä applikoinneissa nurjalla puolella:

Koin kuitenkin että jokin muu olisi vieläkin kätevämpi tähän hommaan eli:

#34 Läpinäkyvä kaksoisautomaattijalka

(tähän tilkkuun kokeilin montaa eri paininjalkaa joten älä välitä vieressä olevista sutuista. Takavasemmalta tuleva tikki on tämän jalan jälkiä ) 

Tämän jalan ehdottomaksi plussaksi täytyy lukea nuo punaiset merkkiviivat jotka kertovat neulan sijainnin. Koin että applikoidessa silmät eivät "turtuneet" niin nopeasti kuin applikointijalassa. En tiedä onko muilla tällaisia silmäongelmia, mutta itse ainakin koen että joudun pitämään taukoa isommissa useamman tunnin applikoinneissa kun silmät ei enää erota kankaita toisistaan. Ja kun matka neulan ja punaisen viivan välillä on lyhyt, sitä pystyi hyödyntämään tosi paljon seuratessa ompeleen pysymistä kankaan reunan päällä. Näiden punaisten merkkiviivojen vuoksi tämä paininjalka meni ohi applikointijalasta minun ranking-listallani.

Tässä kuvan alareunassa ↑näkyy miten siististi työn saa käännettyä kun näkyvyys on hyvä. 

Tämän jalan pohjassa on myös urat, joten koristekuviot säilyvät siisteinä ja ennenkaikkea isommatkin edestakaisin pistoin muodostuvat kuviot pysyvät yhtenäisinä kankaan syöttyessä tasaisesti molempiin suuntiin.

Testasin myös miten hyvin framilon-kuminauha kiinnittyy tällä jalalla eikä siinäkään ollut mitään valittamista.

Oikea monitoimijalka siis!

#39 Koruommeljalka

Tämän paininjalan etuosassa on pieni reikä, johon voi laittaa ohuen koristelangan kulkemaan ja se kiinnittyy ommellessa tarkasti paikalleen. Tällä oli ihan kiva "leikkiä", mutta koska en paljoa harrasta tämäntyyppistä koristeompelua, en koe että tämä olisi oikea paininjalka juuri minulle, varsinkin kun tämä on niin lähellä tuota #34sta.

Lähdin hakemaan läpinäkyvää jalkaa ja äkkisiltään nämä kaksi vaikuttivat muuten samoilta, mutta toinen oli hieman lyhyempijalaksinen (joka oli minun ennakkosuosikki näistä kahdesta). Käytössä kuitenkin selvisi, että 34 on paljon monipuolisempi ja se tuntui käytössä siksi paremmalta.

Kokeilin kuinka tällä onnistuu applikointi, mutta en kokenut että se eroaisi näppärästä lyhyydestään huolimatta suuresti edukseen juuri tässä työskentelymuodossa. Kiva jos omistaa, mutta applikointitarkoitukseen löytyy parempiakin vaihtoehtoja.

#52C Teflonpaininjalka

Tämä on avuksi kun ommellaan nihkeitä materiaaleja jotka eivät kulje kunnolla tavallisen paininjalan alla: framilonia, nahkaa, kernikangasta...

Tämä oli minulla testissä ja kun kokeilin ensiksi 5 millin framilonin kiinnitystä, ei mielestäni tällä paininjalalla saavutettu juurikaan hyötyä johtuen siitä että kuminauha on niin kapea ettei se juurikaan kosketa paininjalkaa, joten jos muuta käyttöä ei tälle jalalle ole kuin nuo framilonit, ne kiinnittyvät ihan hyvin muillakin vaihtoehdoilla. Ja sitten taas mitä leveämpi framilon tai muu nihkeä kangas joka koskettaa suuremmalta alalta paininjalkaa, sitä enemmän alkaa napsua plussapisteitä tämän painijalan hyväksi.

Siispä otettiin testiin yhdistelmä joka usein aiheuttaa päänvaivaa: 

PUL + joustava kangas (tässä tapauksessa coolmax).

Tästä voisi todeta, että suurta eroa näiden välillä ei ole, mutta mentäessä vasemmalta oikealle, eron kuitenkin huomaa coolmaxin aaltoiluna (samoin kangasta saattaa joutua välillä suoristelemaan ettei se karkaa jalan alta). Jos tällaisia ompeluksia on vain yksittäisiä, pärjää perusjalalla kuitenkin oikein hyvin, mutta enemmän surruuttelevalle tuo erikoispaininjalka enemmän mukavuutta työskentelyyn. Verrattaessa läpinäkyvää ja teflonia, ero oli vielä huomaamattomampi ja väittäisin että läpinäkyvällä pääsee riittävän lähelle tuota teflonia jonka jälki olikin sitten priimaa. Tähän hätään meiltä ei löytynyt yhtään nahkaa jota olisin voinut kokeilla, joten siltä osin tämä testi jäi hieman vajaaksi.

Tässä verrokkina paininjalat #34, #52C ja perusjalka#1C

#16 Poimutusjalka

Tämä toimii siis niin, että piston pituudella säädellään sitä miten paljon rypytystä halutaan aikaiseksi. 

Minun koneessa suurin pistonpituus on 5 jolla itse ompelin, mutta koin että tällä jalalla olisi vielä enemmän potentiaalia jos sen saisi rypyttämään vieläkin tiukempaa ryppyä. Tämä vitosen rypytys on kuitenkin juuri sopiva siihen tarpeeseen johon hain vastausta tätä paininjalkaa kokeillessani (eli ne hihansuut joista alempana).

Mitä paksumpi kangas, sitä helpompaa käyttö on, mutta ei ohuet trikootkaan kyllä sen hankalampia ole, kunhan ensin hoksaa missä asennossa kangas kannattaa syöttää paininjalan alle ettei se lähde karkuun jalan alta (tämän on hoksannut kyllä jo parin hihan jälkeen).

Surrur ja käsillä on tasaisesti rypytettyä kangasta. Vaikka sen hihan, tai kesäisen kellohameen verran.

Teen paljon tyttöjen tunikoita joiden hihat yleensä on rypytetty hieman pussittamaan ja yksi tympeimmistä hommista on ollut se itse rypytysvaihe. Jotta siitä on saanut siistin on ompelukoneella pitänyt ommella kaksi pitkän tikin ommelta (yksikin kävisi mutta tosi usein peitetikin nauhankääntäjän jäljiltä hihat ei ole ihan symmetriset ja rypytys tasaista), saa kiristellä naruista ja mittailla milloin pituus olisi vihdoin sopiva.

Tämä hiha on ommeltu ensin kertaalleen tällä rypytysjalalla, jonka jälkeen kertaalleen peitetikkikoneella nauhankääntäjän kanssa. Lopputulemana on siisti, tasaisesti rypyttynyt hihansuu.
Mainitsenko taas että helppoa ja nopeaa? sellaisia tuntemuksia nämä työnteon avuksi kehitellyt apuvälineet vain tuppaavat aiheuttamaan.

 Toinen variaatio tämän paininjalan käytöstä on ommella kaksi kangasta yhteen siten että toinen rypyttyy, ja toinen pysyy suorana (eli toinen kangas kulkee paininjalan alta ja toinen paininjalanväliköstä). Erittäin kätevää jos haluaa yhdistää monta työvaihetta. Tällä paininjalalla pystyy ompelemaan suoraa pistoa , mutta myös noita jousto-ompeleita, kuten sik-sakkia ja vastaavia.

Ihastuin tähän jalkaan niin että tämä on pakko ostaa itselleni!

 Tässä vaiheessa testiä kaivelin avuksi suoraommelpistolevyn:

Sen verran täytyy sanoa tuosta suoraommelpistolevystä (jossa on siis vain pyöreä reikä langalle, eikä suurta aukkoa), että sen avulla ompelen muunmuassa resorisuikaleet päistään yhteen pitkäksi soiroksi vaivatta. Tämä oli ennen se ongelmakohta, kun resori täytyy ommella ihan reunastaan kiinni että se kulkee peitetikkikoneen nauhankääntäjässä, mutta ne viheliäiset reunat piti ommella niin varovasti etteivät sukeltaisi sinne koneen sisuksiin. Pistolevyn vaihto on niin helppoa kun sen saa kulmasta painamalla vaihdettua, että sen jaksaa tehdä kyllä joka kerta vaikka vain yhtäkin resoria yhdistettäessä.

Pistolevyn vaihto, sillä testissä oli..:

#57 Tilkkutyöjalka

Tämän kohdalla täytyy sanoa, että ei pidä antaa nimen johtaa harhaan, kyllä muutkin kuin tilkkutyöläiset hyötyvät tästä paininjalasta. Tämähän on käsittääkseni sama kuin nro 37, mutta tässä on lisäksi vielä sivussa tuollainen reunanohjain, jonka ansiosta saumavarat ovat aina tasaiset joko 6mm tai 4mm kummasta vain enemmän tykkää. Yhdessä tuon suoraommelpistolevyn kanssa ne kaikkein viheliäimmätkin ohuet liparekankaat pitäisi tikkaantua nätisti ilman että kangasta on joka neulanpistolla koneen sisuksissa. Erittäin käytännöllinen siis hankalissa materiaaleissa!  Tätä voi luonnollisestikin käyttää myös tavallisen pistolevyn kanssa, mutta parhaan hyödyn tästä saa tuon suoraommel-levyn kaverina.

Tilkkutyöläiset tietävät oikein hyvin mitä millinkin ero työn toisessa päässä merkitsee kun päästään toiseen päähän ja se on kertaantunut, joten tällä jalalla työskennellessä saa yhdistämisvaiheenkin muutettua osaksi hauskuutta kun ei tarvitse tarkkailla sopivaa saumavaraa. Sopii siis jälleen tällaiselle täydellisestä lopputuloksesta pitävälle :)

Paininjalan kyljestä löytyy myös merkkilovet jotka helpottavat mutkissa kun tietää milloin on aika pysähtyä ja kääntyä.

Tässä näkyy vielä edestä kuinka isolta alalta painijalka ja peitelevy suojaavat kangasta, joten se ei pääse välistä omille teilleen.

Joten minun valintani näistä paininjaloista olisivat piilovetoketjujalka, läpinäkyvä 34 monitoimijalaksi, sekä 16 rypytyksiin. Tietysti noiden koneen mukanatulevien suosikkieni parsinta-, napinläpi-, ja piilo-ommelpaininjalkojen lisäksi

Vinkkiä voi heittää kommenteissa mitä muuta näillä paininjaloilla voi tehdä, ja samoin jos löytyy jokin muu paininjalka jota olisi tarpeen testata!