lauantai 7. heinäkuuta 2012

Huoh..

Näyttääkö muillakin tältä asunnon kuntokartoituksen jälkeen?


Jep, meillä napsahti kohdalle ja viimeinen porausreikä joka tehtiin kun oltiin koko muu talo kierretty ja ihasteltu kuinka on niin kuivaa joka paikassa, paljasti sitten että meillä olohuoneen kohdalla alajuoksu on ihan laho. Tämä yleinen 70-luvun piilosokkelitalojen kirous sai aikaan sen että revimme muutama vuosi sitten hyvällä rahalla laitettua seinää auki, eikä harmistusta pienentänyt se että tapetit olisi olleet mieluisia myös uudelle asukkaalle.
Muutaman unettoman yön ja rentoutumiseen tarkoitetun (ja mökin uuden pihasaunan rakentamiseen joka kuului siihen rentoutumisosioon) juhannuksen latistumisen jälkeen saimme kuitenkin huokaista helpotuksesta kun vastaan tuli molemmissa päissä kuivaa puuta ja remontti rajoittui tuohon alle kymmeneen metriin, kun mielessä painoi onko seinät revittävä koko talon ympäri. Talon luovutus on tämän kuun puolivälissä ja sanktioiden pelossa mies teki töitä kaiket yöt päivätyön päälle mutta valmista tuli, ja vieläpä hyvissä ajoin! (vaikka mieluummin senkin puuhailun ja rahan olisi laittanut siihen uuteen kotiin joka meitä remontteineen odottaa..)

Tämä asunnonmyynti on kaikkinensa kyllä ollut sellainen projekti että me kyllä asutaan  varmaan loppuelämä tuossa nyt ostetussa talossa, ei tällaista kenenkään järki kyllä moneen kertaan kestä. Vielä muistin virkistykseksi seuraavat faktat. Taloa myytiin vajaa 9 kuukautta, jona aikana talo oli "myyty" jo kolme kertaa.   Kuitenkin viimehetkillä kun olimme jo sopineet talon luovutuksesta, tuli odottamattomia yllätyksiä ja koko myyntihomman sai alkaa jälleen alusta. Lapset ihnosivat sanan varsinaisessa merkityksessä esittelypäiviä joita meillä oli tuon 8 kuukauden ajan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta joka toinen viikonloppu. Esittelyaamuna kun ei saanut koskea mihinkään ( ja silti petasin kaikkien petit ainakin kolmesti, luuttusin vessan pissistä lattiaa kun keskimmäinen edelleen menee vessaan vasta viimeisessä hädässä kun leikeistä ei malttaisi lähteä kesken, pyyhin eteiseen viimehetkillä ilmestyneitä kurajälkiä kun esittelijä jo kaarsi pihaan yms. normaalia lapsiperheessä tapahtuvaa lähtökiireen kaaoksen aiheuttajaa), piti odottaa nätisti tappelematta ja toisia vinguttamatta että lähdetään esittelyn alta pois, välillä oli huonoja ilmoja mutta sateeseen oli lasten kanssa mentävä jos mies oli töissä, ja jossakin vaiheessa kaikilla alkoi pinna olla jo aika kireällä.

Kun tämä kolmas ostaja sitten meille saapui, sovimme muuttopäivän ja siitä olemme pitäneet kiinni vaikka eteentulleet seuraavat vastoinkäymiset ovat kiristäneet lenksua joka pitää kaiken kasassa. Tähän samaan kun vielä löysimme uuden kodin, oli monena iltana jännäämistä ennättääkö kaikki ajoissa ja homma kasassa. Tämä uusi kohde kun oli sellainen, että se oli ollut myynnissä vain pari viikkoa, mutta siitä oli tullut ehdollisia tarjouksia ja se oli todella kysytty tietyistä seikoista johtuen. Halusimme tehdä talosta tarhouksen ilman ehtoja ja odottelimme omaa seuraavana päivänä olevaa kuntokartoitusta kun tuli yllättäen tarve lähteä tekemään kuitenkin tarjousta jossa olisi tuo ehto seuraavan päivän kuntokartoituksen onnistumisesta, vaikka toisaalta oli hassua että kyseessä oli kuitenkin vain puoli vuorokautta.  Tämä olikin sitten meidän onni, sillä saimme kuulla että juuri tuona edellisenä iltana oli asunnolla käynyt pariskunta jolla oli ihan sama tilanne kuin meillä eli asuntokaupat ovat viittävaille valmiit ja olivat pitäneet näkemästään mutta olivat vielä jääneet miettimään tekevätkö suoran ostotarjouksen. Tällöin olivat omistajat sanoneet välittäjälle että he kyllä tietävät mitä tekevät ja hyväksyivät meidän tekemän ehdollisen tarjouksen niin että pääsimme tekemään talokaupat heidän kanssaan eivätkä ottaneet enää uusia tarjouksia vastaan.

Nyt sitten jännätään viimeiseen asti kuinka käy aikataulun, sillä tästä on muutettava eräpäivään mennessä, meidän uuden talon asukkaat eivät ole vielä päässeet muuttamaan uuteen valmistuvaan asuntoonsa joka on tapetteja vaille valmis ja vasta sitten saavat muuttoluvan, joten joudumme jännäämään viimehetkille pääsemmekö suoraan uuteen taloomme muuttamaan vai joudummeko evakkoon tavaroineen kaikkineen viikoksi.. niin minne?

Tänään kun veimme isommat lapset äitini luokse että saamme pakattua rauhassa, päätti meidän ainoa auto sitten hajota ja mies on nyt sitten pakkaamisen sijasta yrittänyt löytää varaosia kolkutellen suljettuja varaosaliikkeiden ovia. Minä sitten tietysti jäin kotiin nuorimman kanssa joka ei anna yhtään rauhaa pakata ja keksi kaikkea muuta virikettä äidille. Ja kuinkahan me vielä isommat lapset saataisiin haettua kotiin illalla? Oikeastaan valmistelin jo hieman lapsia asiaan että jäisivätkin mummon luokse yöksi ja toisessa päässä vaikutti olevan kaksi innokasta lasta mutta vähän mietin kun eivät ole ennen olleet mummon luona yötä, varsinkaan keskenään (ja itseasiassa meidän 3-vee ei ole koskaan ollut yökylässä ilman vanhempia) niin mitäs sitten jos ikävä yllättääkin illalla...?

Että jos jollakin olisi vielä ideoita mikä voisi mennä pieleen niin eiköhän me sellaisetkin vielä saada järjestettyä tähän sotkuun ;)

11 kommenttia:

  1. No apua ja HUH!! Onpa siellä tosissaan toimintaa. Tuntuu jo, että mikäs siinä oli loppuraskausvaivoineen yksi omakotitalollinen tavaraa pakkailla ja muuttaa muutama päivä ennen nelosen syntymää, kun ei tarvinnut kuitenkaan tuollaisia yllätyksiä siihen lisäksi kokea. Voimia sinne teille!!

    Ja onnea uuden kodin löytymisen johdosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut että muiden asiat kuullostavat aina hurjemmilta kuin ne omat eletyt. Tästä esimerkkinä vaikka se, että muiden synnytyskertomukset kuulostavat ihan hurjilta. Silti ei omat synnytyksetkään ole sellaisia että niitä voisi jollekin raskaanaolevalle kertoa.. Mutta sen olen huomannut että äiti ja nainen pystyy kyllä ihan mihin vain jos haluaa!

      Kiitos onnitteluista!

      Poista
  2. Ohhoh! Vipinää riittää! Tsemppiä loppurutistukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olet kyllä ihana kun jaksat käydä täällä minua muistamassa :)

      Poista
  3. En nyt jaa niitä ideoita, mutta onpa teillä ollut tapahtumarikasta siellä! Voimia ja onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ehkä parempi että niitä idoita ei jaeta ;D
      Kiitos!

      Poista
  4. Oh hoh... Onpas teillä tapahtunut. Oikein paljon voimia loppurutistukseen. <3

    VastaaPoista