tiistai 15. toukokuuta 2012

Minun oma Project Life

Olen alkanut käyttämään tästä nimitystä "valokuvapäiväkirja". Tämä nimi kertoo heti kysyjälleen miksi olen kummajainen ja kuvaan outoja asioita oudoissa paikoissa. Eikä minua itseasiassa hävetä enää ollenkaan kaivaa kameraa esille vaikka pizzeriajonossa, joka ennen olisi ollut ihan maailmanloppu tällaiselle ihmiselle joka vain kauniisti hymyilee vaikka kaupanjonossa takana oleva ajaisi ostoskärryillä kantapäät ruhjeille.. Pitäisiköhän tällaisen seuraavan kerran tapahtuessa vain hymyillä JA kaivaa kamera laukusta ottaakseen takanaolijasta valokuvan, sitä minun valokuvapäiväkirjaani varten?

Millainen tämä projektini sitten on?
Minun projektissani ei ole kuvaa per päivä. Eikä KUVAa per päivä. Joinakin päivinä meillä ei tapahdu yhtään mitään ja joinakin päivinä tapahtuu viikon verran. Kuviakin on siis sen verran kuin on tapahtumia. Todella monille sivuille eksyy ylimääräinen muovitasku. Ihan vain yhdelle kuvalle, tai ihan koko sivullinen kuvalokeroita.

Minun projektissani ei ole hienoja valmiita korttipohjia joille voi heti tapahtumahetkellä kirjoittaa käsin tapahtuman talteen. Minun projektissani on vain valkoisia valmiiksi leikattuja pohjia joihin siirrän koneella olevan päiväkirjan, ihan vain koska en siedä käsialaani ja koneella saan koko monisanaisen, vähän asiaa sisältävän kirjoitukseni mahtumaan pienelle lappuselle.

Minun projektiani ei suunnitella etukäteen vaan täytetään sitämukaa kuin päivät rullaavat. Olisi varmaan ihan fiksua vaikka miettiä kuvia ottaessa pysty- ja vaakasuuntaa mutta tämä lahopää ei muista suunnitella ajoissa. Siispä käytän sitä ylimääräistä aikaani miettien miten *** ssa saan vaakaan otetut kuvat vain pystysuuntaisia lokeroita sisältävään muovitaskuun..

No miltä se sitten näyttää?
Projektissani on tyyliteema joka kuukaudelle. Tammikuussa on käytössä samantyyliset paperit, helmikuussa hieman toisentyyliset... Tämä vuosi on koottu Basic Greyn paperisarjoilla ja esim. kesäkuun paperit ovat Sweet threads -sarjaa:


Jokainen viikko kuukauden sisällä eroaa hieman toisistaan vaikka yleisilme on samantyylinen. Yhden viikon koristeluissa on jotakin yhteneväistä joka eroaa muista kuukauden viikoista: perhosia, lumihiutaleita, pitsiä, hamppunarua, selkeitä linjoja, koukeroista.. Samoin jokaisen viikon paperit löytyvät pääsääntöisesti vain kyseisen viikon sisältä.

Viikkokortti

Jokaisen kuukauden paperit on koottu kansion loppuun ja aina uuden kuukauden kääntyessä otetaan käyttöön seuraavasta taskusta uusi tyyli, kuviopaperit ja niitä täydentämään yksiväriset sävyihin sopivat.




Millainen on kokoamisprosessi?
Se kaikkein helpoin, kuvien otto onnistuu ihan luonnostaan ja etukäteen pelkäämäni kuvausideoiden puuttuminen ei ainakaan näin puolessa välissä ole ollut yhtenäkään päivänä ongelma. Sen sijaan jotakin joka on jäänyt kuvaamatta on hieman haasteellista täyttää ja siihen on pitänyt välillä etsiä ideoita nettimaailmasta. Edelleen kaipaan ideoita millä täyttää kauan sitten menneet viikot joilla ei ole juurikaan kuvia mutta olisi asiaa (talvikuvia on hieman haastava paikata kun voikukat puskevat nurmesta).

Kun kuvat on otettu, koetan muistaa kirjoittaa päivistä koneelle. Tämä on astetta haastavampaa, kun sitä aikaa koneella istumiseen rajoittavat lukuisat tekijät. Palaan siis usein koneelle jo siirrettyihin kuviin ja kummasti kuvaa katsomalla tapahtumatkin palaavat mieleen. Kun aikaa on ruhtinaallisesti, siirrän kirjoitetun tekstin korttipohjiin jotka olen koneelle tehnyt. Niitä kun löytyy kapeaa pystymallista, kapeaa vaakamallista, leveää yhdellä palstalla, leveää kahdella palstalla yms. niin helpompaa on tehdä ensin teksti tietokoneen päiväkirjaan ja sitten jokaisen viikon muovitaskuja katsellessa päättää mitenpäin tekstit laitetaan.
Leveä yksipalstainen tekstilappu

Kokoan viikon aina "kerralla" jälkikäteen ja sommittelen mitkä kuvat laitan, mihin tulevat tekstit ja mitkä luukut jäävät koristeltavaksi. Sen verran joka sivulla on oltava tilaa että viikkokortin lisäksi ainakin yksi koristeltu paperi on sivuun mahduttava. Jos ei mahdu, silloin lisätään lisämuovitasku ja tarvittaessa täydennetään vielä useammalla valokuvalla joita kyllä riittää samoista tapahtumista useampikin.

Näihin koristeltuihin läpysköihin voi lisätä myös pientä tekstiä, runon ym.

Väleissä koristeltuja papereita

Joitakin asioita ei vain pysty kertomaan yhdellä kuvalla, silloin otetaan avuksi kuvakollaasisivu. Tällöin samasta aiheesta olevat kuvat täyttävät koko sivun ja seassa on niitä yhdistävä teksti. Tällainen sivu on yleensä laitettu vielä normaaliviikon lisäksi, joten tällä viikolla kuvia on ihan reilusti.

Oikealla sivulla kuvakollaasi

Välillä on niin kiireistä että viikon kokoaminen on mahdotonta, silloin otetaan apuun muistilaput. Viikko valmistuu sitten kun valmistuu. Ilman stressiä.

Muistilappuapurit


Olen keräillyt muovitaskuja sieltä sun täältä ja niitä on nyt kertynyt aika paljon erilaisia. Ensin luulin etten saa tarpeeksi kasaan erilaisia taskuja, mutta Caritan järjestämän kimpan ansiosta nuo Beckyn taskut poistivat tämän huolen. Tässä mallit joita minulla on käytössä.

Perusviikkorunkoon:
We R Memorykeepers
Project Life Photo Pocket Pages - Variety 1 (Pack of 60)
Becky Higgins Project Life
Näiden lisäksi:
American Crafts 10x12
American Crafts 4x6

American Crafts 6x12

Näiden lisäksi mukaan saattaa eksyä myös jotakin muuta kokoa ja näköä olevia taskuja.

Joskus PL:n kasaajat pohtivat miten täyttää ensimmäisen sivun, jos haluaa ensimmäisen viikon olevan aukeama. Minä teen sen sivun siten, että kokoan tämännäköiseen

sivuun (jakamalla yhden taskun kahdeksi) kaksitoista kuvaa, yksi jokaisen kuukauden sisältä ja kuvan päällä lukee kyseinen kuukausi. Tällöin pitäisi lopuksi olla kasassa kuvakollaasi koko vuodesta josta albumin seuraavat sivut tavallaan kertovat tarkemmin.


Entäs sitten?

Jatko riippuu nyt teistä. Jos haluatte, voin sillointällöin täällä kertoa miltä tämä projekti milloinkin näyttää, mutta koko kansiota en ole tänne blogiin laittamassa. Voin kuitenkin esimerkiksi näyttää videon samaan tyyliin kuin moni on tehnytkin, eli kuvaan sivujen selausta :) Voin myös laittaa kuvia yksittäisistä viikoista tai noista koristeluista, sillä niitä tämä projekti sisältää runsaasti täyttämään tyhjiötä jonka leiskattomuus aiheuttaa (leiskoja ei siis tänä vuonna juurikaan tule, tämä projekti on nyt taltioimassa tätä aikaa jolloin lapset on niin pieniä ja puuhaa on niin paljon etten ennätä leiskoja tekemään).


Huomaatteko, en osaa tehdä tästäkään projektista helppoa, nopeaa ja yksinkertaista. Osaan tehdä siitä vain minunnäköiseni.



PS. Jos teette tai tiedätte jonkun joka tekee myös itsekoottua "PL"ää, vinkatkaa sellaisia sivuja (suomeksi tai Swahiliksi, kielellä ei ole mitään väliä) sillä minä en ole tällaisiin muutamaa lukuunottamatta törmännyt vaikka tiedän että muitakin on, kiitos!

8 kommenttia:

  1. Kyllä halutaan(minä ainakin) nähdä tätä enemmän. IHANA =) Ja mä niin tiedän ton ajanpuutteen tunteen, tämä sinun ideasi on ihana tapa kuitenkin koota talteen omalla kauniilla tavalla noita lapsien touhuja ja arkipäivää. =) Vanhempana ne kinastelee kuka tuon kansion lopulta itselleen saa ;) Sä olet kyllä ihana kun jaksat paneutua kaikkeen niin säntillisesti. Joten niitä koristeluja yms. odotan mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä koetan saada jotakin sillointällöin tänne blogiinkin. Tosin nyt näyttää vähän huonolta, mutta ehkä sitten niiden räntäkelien aikaan ;) Enkä minä oikeasti jaksa niin säntillisesti kaikkea, satun vain olemaan sellainen että innostun jostakin asiasta ihan satasella enkä muuta malttaisi tehdäkään, sitten mielenkiinnon kohde vaihtuu ja vain (tälläiset) pakolliset hommat seuraavat siinä sivussa loppuun asti muiden rinnalla.

      Poista
  2. Onpas mahtava idea, tuosta jää niin ihania muistoja joita on kiva katsella lapsen kanssa myöhemmin yhdessä! Mistähän saisi aikaa / energiaa ruveta itsekin vastaavanlaiseen projektiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tekemistä kun olisi niinpaljon enemmän kuin niitä tunteja! Mutta tätä koetan tehdä juuri noiden lasten takia.

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus! Tämmöisiä olenkin etsinyt, siis ihan meiltä suomalaisilta. Kiva kun löytää erilaisia tapoja tehdä tätä projektia. Minä kasaan meidän perheestä ihan kunnon valokuva-albumia jonne kirjoittelen väliin muistoja ja koristelenkin sitä. Paljon olen pohtinut myös erillisen päiväkirja-albumin tekoa.
    Mistä olet ostanut noita American Crafts 10x12 -sivuja? Niitä tarvisin itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se just, kun ei näitä projekteja suomalaisissa blogeissa juuri ole ollut! Minusta tuon sinun projektisi täyttää skräppäyksen tunnuspiirteet ;)

      Poista
  4. Mielenkiintoinen projekti. mulla kiinnostaa seurata tätä. ja kiinnotais itsekkin tehdä, mutta tuskin aikani riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika se on usein se jota on aina liian vähän. Koetan kuitenkin saada tämän projektin tehtyä jotta lapsilla olisi sitten jotakin mitä muistella isompana kun minun muistilla ei paljoa kerrota..

      Poista