Mitäs meille kuuluu?

Hieman on päässyt aika vierähtämään, mutta monenlaista tässä onkin jo ennättänyt tapahtumaan ;)

Meillä tällä hetkellä varmaankin eniten kuuluva sana on Pikkusisko!
Pikkusisko syntyi 28.2 mutta pääsimme kotiin vasta perjantaina ja viikonloppu on mennyt vain ihmetellessä.
Neiti oli syntyessään 2330g  (viikot 37+6) ja vaikka onkin noin pikkuinen, on topakampi kuin uskoisikaan. Toki tyytyväinen on kunhan vain ruokaa on tarjolla ja kuivaa alla.
Sairaalasta olisimme pääseet jo aiemmin, mutta sain post-spinaali päänsäryn, joka ei ottanut loppuakseen ennenkuin minulle tehtiin veripaikka, jonka jälkeen olo olikin kuin uusi, sillä tuo päänsärky teki miltei toimintakyvyttömäksi (jos joku ei tiedä millaista tuo päänsärky on, se on sellaista, että kun nousee ylös, alkaa kestämätön päänsärky ja tuntuu kuin jokin vetäisi päätä takaraivosta niin ettei sitä saa pidettyä pystyssä. Tuntui että vaikka istualtaan nojasin seinään, pää yritti vetää väkisin seinän läpi. Kun sitten taas meni pitkälleen, päänsärky loppui kuin seinään ja tuli sellainen olo että voisi nousta ylös ja toimia ihan normaalisti, vaikka totuus oli toinen) ja kolme päivää siitä piti kärsiä ennenkuin tuo toimenpide pystyttiin tekemään. Kun pääsin heräämöstä, makasin liikkumatta pari tuntia jonka jälkeen sain nousta ja päänsärystä ei ollut enää tietoakaan. Sanoinkin että liian hyvinhän tuo synnytys olisi mennytkin, jos ei tällaista olisi tullut, sillä itse synnytys meni mallikkaasti, kesti vain reilu 3 tuntia ja mitään paikkaa ei kolottanut tai koskenut synnytyksen jälkeen (ei kyllä ollut mitään mikä olisi koskenutkaan, aiemmissa synnytyksissä kun on ollut pystysuoraa sektiohaavaa, epparia ja muuta "mukavaa"). Tästä se arki taas lähtee!

Kuvia ei nyt vielä ole, mutta ehkä myöhemmin sitten :)