Ompeluja.. TESSUpaita, vihdoinkin!!

Nyt pitäisi ommella kaikkea ihan muuta, mutta koska tuo ompelukoneeni toimii nyt niinkuin sen kuuluukin, en malttanut mieltäni ja tein applikoinnin, jollaista olen jo pitkään suunnitellut. Varmaan jo viimeisen parin vuoden ajan olen toivonut tällaista Tessu koira (Mick Inkpenin luoma koirahahmo) puseroa aina kun blogeissa on ollut arvonta jossa saa valita mitä puseroon applikoitaisiin. Kun ei kuitenkaan arpaonnea ole ollut, oli tartuttava itse toimiin. Meidän poika on siis tykännyt noista Tessukirjoista aivan valtavasti joten pusero oli tosi mieluinen ja poika hihkui nähdessään puseron vaikka yleensä meillä ei lapsille ole mitään väliä millaisia vaatteita äiti tekee tai päälle pukee eli kaikki tarjottu kelpaa sen kummempia kommentoimatta.

Kuvassa puseron alla vielä parit housut joiden kanssa tämä pusero "mätsää". Yläkuvassa värit täsmäävät paremmin kuin tässä alemmassa, mutta jostain syystä tänäpäivänä ulkona oleva valo ei ole päässyt huoneeseen sisälle ollenkaan joten keinovalossa mennään.

Tein tähän applikointiin sellaisen ratkaisun, että kiersin vielä lopuksi kuvan ympäri ruskealla langalla ja toimii mielestäni tosi hyvin, nyt kuva erottuu paremmin taustasta ja myös valkoiset osat erottuvat selvästi (Klikkaa ylin kuva suuremmaksi niin näet paremmin mitä tarkoitan ; ) Kunhan ette sitten huomaa sitä suurta mokaa jonka tein mutta sitä ei voinut perästäpäin enää korjata..)

Nyt jäi vaan vähän kaivelemaan että pitäisikö tehdä noita Tessupuseroita lisääkin kun niin monta ihanaa aihetta olisi vielä tehnyt mieli tehdä ja applikoiminen hyvällä koneella (polvinostimen kera) on suorastaan koukuttavaa hommaa ja tuollainen pusero syntyy ihan yhden illan aikana. Ainakin se Tessun kaveri Tiikeri (se toinen koira) on vielä ihan pakko saada!!

Leiska.. hymysuu

Tämä(kin) leiska niitä joita valmistui tässä vähän aikaa sitten löytyneessä innostuksessa.

Sain viimein lisättyä valokuvatkin mukaan. Teksti tähän tulee vasta jälkeenpäin, tuohon alavasemmalle tyhjään kohtaan.

Viikonloppuna lähdettiin käymään synttäreillä ja tunti ennen lähtöä huomasin että paketilta puuttuu kortti. Siispä tässä superpikakortti joka valmistui siinä pukiessa lapsia. "Filminauha" on embossattu, väritetty copiceilla, paperit Bo Bunny, leimasimet Doodlefactory (kuinkas muutenkaan).

...

On tullut pidettyä pikkuruista blogitaukoa ja taukoa vähän kaikesta muustakin tekemisestä, on pitänyt hoitaa niin monenmoista asiaa jotka on vieneet kaikki voimat. Sanotaanko näin että viimeviikko olisi saanut jäädä olematta.

 Lyhykäisyydessään viikko meni näin: maanantain aikaan ensin miehen puhelimesta hajosi näyttö.  Siis ISKUN kestävästä puhelimesta meni näyttö kun puhelin oli taskussa pehmustetussa pussukassa. Kyseinen luuri oli 10kk vanha ja 1kk;n iässä siitä meni ensimmäisen kerran näyttö joka korjattiin silloin takuuseen. Seuraavaksi miehelle soittaa töihin asukkaat jotka ostivat meidän entisen talon ja olivat kokeneet että asunnossa on outoa hajua joka täytyy selvittää. Remonttiinhan meidän säästöt piti mennäkin, mutta minä kuvittelin että tämän uuden asunnon, ei entisen korjaamiseen, eikä nuo säästöt edes riitäkään jos jotakin kosteusvauriota vielä löytyisi. Miksei meidän aikana kukaan huomannut mitään ja myytäessä meidän taloa tutkinut henkilökin sanoi että hän tunnistaa kosteusvaurioiset talot heti sisälle mennessään eikä olisi millään uskonut meille tullessaan että tälläistä löytyisi.
Miehen iltapäivän kruunasi se, että töissä olivat ilmoittaneet YT- neuvotteluista jotka koskevat kaikkia sopivasti näin pari viikkoa sen jälkeen kun oli ilmoitettu että firma on myyty ulkomaalaiseen omistukseen. Eipä tässä sille palkalle olisikaan ollut mitään käyttöä varsinkin kun verottaja haluaa niin ison osan omistaan takaisin vaikka vuodenalusta tehtiin sellaiset verokortit että ei pitäisi jäädä mitään maksettavaa. Kuka siis laski metsään ja missä?
Minun osakseni riitti se että tämä sairauteni on lähtenyt etenemään jota se ei kyllä olisi saanut tehdä. Muuta ei voi kun seurata vierestä mitä tapahtuu, estää ei voi mitenkään, eikä lääkkeitä ole keksitty. Siispä odotellaan ja katsellaan mihin suuntaan mennään.
Mutta ei auta valitus, ei kiukuttelu vaikka välillä tekisi minunkin mieleni heittäytyä lattialle kiukuttelemaan ja odottamaan että joku nostaa syliin ja lohduttaa.

Mutta eteenpäin sanoi tämä mamma lumessa(!)    Siispä nyt suuntasin ajatukset johonkin ihan muuhun ja kaivelin ompelukoneet taas esille. Lopetin arvailut ja lähdin vihdoin näyttämään keväällä ostamaani ompelukonetta myyjälle, sillä se ei ole tehnyt milloinkaan hyvää tikkiä.  Myyjä kyseli miksi en ollut tullut jo aiemmin ja minä mietin ihan samaa kun vieressä katsoin kuinka pienen säädön jälkeen kone työnsi niin kaunista tikkiä ettei ikinä ennen. Koko ajan kyse oli siis ollut pienestä hienosäädöstä jota ei tosin itse olisi voinut tehdä mutta jonka uusi kone saattaa tarvita toimiakseen niinkuin se on tarkoitettu toimivaksi.

Jotakin piti sitten päästä tekemään että pääsi testaamaan konetta, joten eilen otin työn alle parit applikoinnit.

Siispä nuorimmaiselle yöppäriä, niitä kun kaapista löytyy aika nihkeästi (yksi sopiva, muut pieniä). En osannut päättää värejä joten tein kaksi samanlaista eri väreillä,

Kummasta tuli mielestäsi kivempi?

Vielä viimeiseksi pitää kysyä neuvoa teiltä ihanat ompelijaihmiset!

Siis olen tehnyt mielestäni aika monenlaista vaatetta, kastemekosta vanhojentanssipukuun, mutta nyt tuli vastaan jotakin jota en vaan osaa. Siis miten ihmeessä tuollainen hupparimekon etuhalkio oikein kantataan, tai lähinnä miten nuo kantin päät tuossa edessä taitellaan siistisi piiloon kun peitetikkikoneella kanttaa?  Kuvassa purkuun menevä yritelmä, mutta idea selvinnee mitä tarkoitan.

Ensimmäinen yritys oli tälläinen, ja sen pelasti nappi: 

Mutta haluaisin minä oppia tuon ihan oikeastikin tekemään!


Lopuksi on vielä pakko kysyä yhtä asiaa:

Ihan rehellisesti käsi sydämellä, kuka pystyy katsomaan lasten perään ihan joka sekunti?

Vaikka itse olen sellainen että käyn katsomassa lapsia öisinkin jos satun heräämään, ei silti pysty kolmen lapsen kanssa olemaan ihan joka sekunti paikalla. Viimepäivinä olen havahtunut sanoihin: "tuo mahtuu vielä" ja löytänyt kaksi pienintä vessasta, ja vessan pöntöstä kasan bratzeja pää alaspäin survottuna kun toinen koittaa ylettää huuhtelunapille, tai että: "jess, tässä voi luistella" kun kylppärin lattialle oli jäänyt shampoopullo jolla oli valeltu pikkusisko ja lattia tai kun.... no viimeisintä en enää edes muista mutta jotakin oli vielä viimepäivinä...
Meillä nämä tapahtuu yleensä silloin kun olen jonkun toisen lapsen käsiä pesemässä/vaippaa vaihtamassa, tai nämä nuorimmaisten yhteistempaukset kun yritän auttaa vanhinta läksyissä joka ei onnistu jos pienimmät on jaloissa häsläämässä eikä koululainen voi silloin keskittyä.

Että tällainen tämä viikko :)

Ompeluja.. settejä pojalle ja diskopusero

Jos välillä taas ennättäisi jonkun valmistuneen kuvata..

 Kun malli on hyvä, nopea ja mieluinen tehdä ja tarvettakin olisi kovasti, syntyy monta samanlaista settiä kuin huomaamatta:

Ja sitten vanhimmalle:

Tyttö hinkusi kovasti koulun diskoon, ja kun itse en lapsena koskaan päässyt mihinkään vastaaviin tapahtumiin, päätin että minun tyttö saa mennä. Kun vielä porukassa on kolme tyttöä, ja kyytikin järjestyy mennen tullen, miksipä kieltäytyä. Jotakin juhlavaa kuitenkin tarvittiin ja kankaaksi valikoitui tuollainen hieman  juhlavampi, musta-hopea raidallinen trikoo. 

 Mallia lähdin hakemaan sillä perusteella, että siinä olisi jotakin vähän erikoista, mutta joka käy tarvittaessa ihan arkenakin. Tein siis tuohon tuollaiset vinot hihat ja niin pitkän helman, että sen voi haluttaessa rypyttää vyötärölle ja silti puserossa on tarpeeksi pituutta.

Ja tästä tuli niin mieluinen pusero, että se on ollut diskon jälkeen melkein joka päivä päällä ja pyörii joka ilta koneessa. Luulevat varmaan koulussa että meillä ei pestä ikinä vaatteita kun aina on sama paita päällä... ;)

Pitäisi varmaan tehdä toinen samanmallinen eri kankaasta niin ei tarvitse joka aamu sanoa että laita jotakin muuta tänään :)

Kaula-aukon tein niin, että ensin ompelin ympäriinsä kiinni alusvaatekumpparin (joka on siis kapea, joustavampi ja pehmoisempi joten sopii tähän hyvin), käänsin sen sitten 2x sisällepäin ja ompelin kolmipistesiksakilla kiinni. Ja oli nopea ja helppo tehdä, varsinkin kun vaihtoehtona olisi ollut tuollaisen lerpun kankaan kanssa tappelu kun olisi yrittänyt tehdä kantattavaa resoria sillä tavallinen musta resori olisi ollut mielestäni liian arkinen ja tönkkö tällaisen juhlavan kankaan kanssa. Leikkasin kaula-aukon samankokoisena kuin kantatessakin. kääntäminen toki väljentää kaula-aukkoa, mutta lievä rypytys taas kuroo eron umpeen ja kaula-aukosta tuli juuri sopiva. Tällaisia kaula-aukkoja luvassa siis ehdottomasti lisää!

Leiskoja.. Kaislavene

Viimehetkillä mukaan P*skarteluhaasteeseen tällä leiskalla:

Tähän haasteeseen oli vaan ihan pakko osallistua uskomattoman inspiroivan haastekuvan takia:

Ja koska minä HALUAN voittaa tässä haasteessa, kun nuo palkintona olevat (oletan) teipit on minulle sellainen ihan uusi juttu jota en ole vielä päässyt koittamaan ja koska niitä on näkynyt vähän joka paikassa joten taitavat olla se tämän hetken HOT -juttu, haluaisin testata noita ihan livenä.

Tämä haaste tuntui ihan ylitsepääsemättömän vaikealta mutta onnistuin kuitenkin saamaan tämän valmiiksi vaikka koko viikko siihen meni! Ensiksi en meinannut millään löytää kotoa oikeanvärisiä papereita, sllä juuri tällaisissa väriasioissa minulla on ihan liian tarkka silmä. Ilmeisesti minulla on jokin "värinäkö" joka ei ole kaikilla niin tarkka kuin minulla, minä kun pystyn erottamaan hyvinkin pieniä värieroja ja löytämään täsmäävät värit vaikka ympärillä olisi kymmeniä samalta näyttäviä sävyjä (olenkohan saanut jonkin "ylijäämä geenin" isältäni joka oli vastaavasti värisokea ;D ). Ihan samoja värejä en kyennyt löytämään, mutta kuitenkin keskenään sopivat sävyt sain aikaiseksi, toivottavasti ovat riittävän lähellä haasteeseen..
Kokeilin sivuun myös jotain uutta, nimittäin en muista että olisin vielä ennen itse rakennellut tuollaista lippunauhaa. Sa,moin leiskaan ensiksi leikatut paperit eivät vain tuntuneet löytävään paikkaansa työssä joten aloitin "alusta" ja silppusin jo leikatut paperit uusiksi ja sitten alkoi syntyä mieluista.

Kiinnostaisiko pienimuotoinen vaihto?

Löytyisikö käyttöä tällaisille pienille tiketeille, joita voi käyttää askartelussa koristeena?
Olen siis leimannut kyseiset tiketit Cansonin paperille (250g happovapaa arkistointikelpoinen paperi), ja leimaillut vasemmanpuolimmaiset VersaFinen musteella ja embossannut kirkkaalla jauheella. Oikeanpuoleiset on leimattu Mementolla (näitä ei siis ole embossattu). ja molemmat on värjätty Mementon musteilla.  Tuo jossa lukee "TICKET" on kooltaan noin 2,5x5cm jonka avulla voi suhteuttaa noiden muiden kokoja.
Jos et tykkää embossatuista/bossaamattomista, voit valita vain toiset noista!

Vaihdossa haluaisin jotakin jota voi hyödyntää Project Life tyyppisessä askartelussa:

•  pieniä leimasinkuvia (huom. haluaisin omat kuvani käsittelemättöminä versioina, eli pelkästään mustalla paperiin leimattuna, embossata voi jos on mahdollisuuksia/innostusta. Itse värjäilen mieleisekseni ja leikkelen reunat). Kuvien aiheina esim. nuolet ♥ , muut tiketit tai vastaavat, sellaiset "tikku-ukkohahmot" kuten liikennemerkeissä ym. muita vastaavia voi ehdottaa
• Washi teipinpätkät, kiinnitettynä jollekin alustalle josta ne saa irti (erityisesti graafiset kuviot, nuolimaiset, katkoviivat, pilkut, ruudut yms. ei niinkään mitään esittäviä hahmoja/kukkasia/koukeroita tms..)
• napit, klemmarit  ♥ ,haaraniitit..
• sellaiset pahviset kuviot (mitä nämä nyt ovatkaan nimeltään?)  aaltosulkeet tms. 
• leikkureilla leikatut kuviot, mm.tagit, puhekuplat, pilvet tms.
• muita samaan tapaan käytettäviä pieniä juttuja joilla voi koristella valokuvia, ehdota! 

Huom! käytän tuossa projektissa ainoastaan Basic Greyn papereita joten kaikki koristeet jotka on tehty kuviopapereista pitää sopia noihin papereihin (mikäli vain tuo kys. sarja on tuttu).



Tässä hieman vinkkiä miten noita tekemiäni tikettejä voi hyödyntää:

(Totta, näitä leiskoja ei ole täällä vielä nähtykään, toistaiseksi ;) )

 Eli merkin voi laitta kurkistamaan kuvan/muiden papereiden takaa kuten ylläolevissa kuvissa näkyvät eriväriset paperit jollaisia olen käyttänyt leiskoissa.

Myös tuollaisia vastaavia voin haluttaessa vaihtaa, mutta sitten tarvitsen vähän vinkkiä millaiselle paperille leimaan noita, sillä tyhjällä paperilla nämä eivät toimi yhtä hyvin kuin nuo tiketit.

Vasemmanpuoleinen on noin 8x6cm ja oikeanpuoleinen n.2x6

Ja jos ruskea väri ei miellytä, näistä väreistä voi valita mieluisen (lisäksi VersaFine musta ja tummanruskea)

Ja hommahan toimisi niin, että ilmoitat kommenteissa sähköpostiosoitteesi tai pyydät minun osoitettani (ja mieluusti myös sen mitä voisit vaihtaa, mutta voit ilmoittaa myös sähköpostissakin jos haluat). Sitten voimme sähköpostitse sopia tarkemmin yksityiskohdista ja molemmat laittavat kirjeet postiin omakustanteisesti. 

Jos kävisi niin hassusti että tämä vaihtoni tavoittaisi useammankin halukkaan vaihtajan, voin toki tehdä noita vaihdettavia lisääkin!

Leiskoja.. Hetki

Lähdin mukaan uuteen skräppäyshaasteeseen Fiskarettesissa, aiheena "valloittavat vuodenajat" johon osallistuin tällä leiskalla. Mielenkiinnolla jään odottamaan huomataanko tätä minun "väritöntä" leiskaa muiden joukosta :)

Noh, äänestäjäthän sen sitten aikanaan kertovat ;)

Kun näin tämän haasteen aiheen, minulle oli aivan selvää että halusin tehdä sivun syksystä, minulle valloittavimmasta vuodenajasta.

Leiskan otsikko tiivistää yhdeksi sanaksi juuri sen tunteen, ne pienet hetket, jotka jäävät sydämeen kylmäksi talveksi, loskaiseksi ja rapaiseksi kevääksi, kuuman helteiseksi kesäksi, kunnes koittaa taas raikas ja puhdistava syksy!

Niinkuin tuo kuvan jäinen nurmikko aamuauringossa. Se kestää vain hetken, kunnes aurinko sulattaa sen jäljettömiin. Noiden aamujen aika on vain pieni hetki vuoden kiertokulussa, ne antavat aina odottaa koko vuoden ilmestyäkseen taas vain pieneksi ohikiitäväksi hetkeksi. Koko luonto on syksyisin täynnä näitä pieniä hetkiä, jotka ovat jo seuraavassa hetkessä kadonneet, jos et ole ollut paikalla juuri tuona hetkenä. Silloin kun olet paikalla, tuo hetki pysäyttää, saa ihmettelemään sitä kuinka luonnossa kaikki käy yhteen. Kaikki on niin ainutlaatuista. Ei ole toista samanlaista jääkidettä, joka itsessään on niin täydellinen, ja lakkaa olemasta hetken kuluttua, mutta elää aina muistoissa.

Tämä leiska on juuri sitä tyypillisintä tyyliäni, melkeimpä kaikki leiskassa on tehty alusta lähtien itse. Kukat on näperrelty ja värjätty suihkeilla ja musteilla, otsikko on itse leikelty, punokset on jatkojalostettu maalilla, on myös leimailtu, värjätty taustapaperia ja hyödynnetty esimerkiksi talouspaperia kolmiulotteisuuden aikaansaamiseksi. Tähän leiskaan kokeilin myös ensimmäistä kertaa jäähilettä, joka toimii mielestäni tässä tosi hyvin, leiska kimaltelee auringossa tosi kauniisti (jos sitä aurinkoa vielä näkyisi). Olisipa vielä syksy!

Ompeluja.. kolmas pusero ja sen housut

Tässä tämä kolmas pusero joka sai kaverikseen vielä sarjaan sopivat housut.

Tarkoituksena oli kokeilla tällaista Tosimummo-hihamallia. Siihen kun sitten piti saada puserolle eturaita, fiilis muuttui ihan kokonaan. Ei suinkaan pahempaan, mutta erifiilikseen kuin alunperin oli tarkoitus. Täytyy siis kokeilla vielä hihaa ilman eturaitaa. Tässä vaiheessa ei suinkaan paljasteta sitä että oli ihan sattumankauppaa että nuo hihan ja etuosan ruskean ja raidallisen rajakohdat sattuivat ihan samaan linjaan. Juu ihan suunniteltu juttu ;) (raidat sentään on ihan ajatuksella kohdistettu..)

Housut saivat myös taskut, nyt ne pikkuautot voi kantaa vaikka taskuissa ;)

Ja eikun tekemään vielä sitä hihapuseroa ilman eturaitaa ;)

Skräppäystä askartelutapaamisessa

Eilen ajelimme kolmen hengen porukalla Kajaanin korttiaskartelutapaamiseen ja vietimme mukavan päivän askarrellen lämminhenkisessä porukassa. En ole muuten tainnut missään askartelutapahtumassa olla niin hiljaa, ja saanut niin paljon aikaiseksi ;D Tai siis tehtyä melkein kokonaista leiskaa valmiiksi yhdessä päivässä!
Kukkien tekoon menee aina sen verran aikaa, että ne saivat rauhassa kuivua automatkan kotiin ja kiinnittelin sitten loputkin koristeet kotona, tulostelin ja leikkelin myös otsikon ja sain leiskan valmiiksi illalla.

Tapaamisen teemana oli Halloween, joten sen tiimoilta tuli tällaista jälkeä:

Kukat näitä minun perinteisellä mallilla tehtyjä, GlimmerMisteillä suihkuteltuja ja musteilla sävytettyjä ja mustalla kynällä viimeisteltyjä. Lepakot Villakeijun kaupasta tapaamisessa ostetusta ihanasta paperilöydöstä leikattuja, paperit Basic Grey ja Daisy´D, paperileikkurit Martha Stewartin valikoimasta ja nuo ihanat lehtioksat sain stanssata Anun stansseilla tapahtumassa, vielä kerran suuri kiitos, kuin myös Anulle ja Susannalle tapahtuman järjestämisestä! Kiitokset kuuluvat myös kanssamatkaajilleni, joiden seurassa neljäntunnin automatka hurahti huomaamatta ;)

Ompeluja.. Puseroita x 2

Täällä on testailtu muutamaa paitakaavaa, kaksi valmistui mutta kolmas jäi vielä niin pahasti kesken että menee viikonlopun yli ennenkuin tulee valmista joten kuva kahdesta ensimmäisestä.

Ja puserosta jossa on punaista väriä on ihan mahdoton saada järkevää kuvaa illalla keinovalossa, mutta malli tästä kuitenkin selviää (mittasuhteet näytää myös ihan muotopuolilta, mutta ihan yhtä suoria pitäisi molempien paitojen olla..)  Viikonlopun riennot välissä, ensiviikolla sitten lisää poikien vaatteita ;)

Ompeluja.. Talvi tuli, villaa päälle!

Lauantaisen syntymäpäiväni kunniaksi sain kokopäivän tehdä omia mieluisia juttuja, joten *yllättäen* skräppäsin ja ompelin. Valokuvia ei vieläkään ole, joten leiskoista ei valitettavasti edelleenkään tule kuvia, vaikka valmista tulikin muuten.

Jotakin tarpeeseen tehtyä ompelusta kylläkin, nimittäin nuorimmaiselle villahaalari. Laitoin Myllymuksujen merinovillakankaan pukuun kaksinkertaisena, mutta hiha- ja lahkeensuuresorit ovat yksinkertaisesta neuloksesta, jotka voi halutessaan kääntää kaksinkerroin. Halusin vetoketjun vinoon, etteivät ole ulkohaalarin  vetoketjun kanssa päällekäin.

Tarkoituksena oli tehdä merinovilla-kypärämyssyjäkin, mutta en mistään löydä sitä SuuriKäsityölehteä, jossa on ihan paras kypärämyssyn ohje. Kyseisen lehden kohdalla on ihan turha kääntyä kirjaston puoleen, sillä viimeksi varailin lehteä pitkän tovin ja kun se viimein minulle asti tuli, oli joku pöllinyt siitä kaavat, murr..
Löysin kyseisen lehden sitten Huutonetistä, mutta taas on hukkaan joutunut mokoma. Sitten kun taas jostakin tuon kaavan saan, suunnitelmissa olisi puvun kanssa ruskeita ja okrankeltaisia myssyjä.

Skräppäystä, askartelutapaamisia, leipomuksia ja pientä ompeluakin löytyy valmistuneiden listalta

Kiireitä kiireitä, sitähän aina..

Monenlaista käsityötä on viimeaikoina valmistunut. On leivottu sen seitsemää sorttia tarjottavia synttäreille.

 On myös tehty ja luovutettu saajalleen tuo viimepostauksen arvontapalkinto. Tästäkin tajusin viimehetkellä pikaisesti näpsäistä kuvan kun olin jo menossa autolle viedäkseni palkinnon uudelle omistajalleen.

Pussukasta löytyi mm. tällainen pieni vihko, johon voi laittaa vaikka ompeluneuloja, hakaneuloja, ym. pientä tarpeellista  terävää. (tämä oli samalla tällainen pieni SneakPeek sitten joskus valmistuvasta projektista  ;D )

Kävin myös viimelauantaina tosi pitkästä aikaa ystäväni Johannan askartelutapaamisessa, joita järjestetään Johannan kaupalla Villakeijussa, joka on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen paikka, sillä kyseinen putiikki on oikea askarelijan unelma tällaisella pienellä kylällä josta löytyy lisäksi vain Tiimari, sekin valikoimineen vielä suppeampi kuin yleensä tiimarit isommilla paikkakunnilla.

Askartelutapaamisen aiheena oli Joulukortit, ja sieltä sain taas todella pitkästä aikaa innostuksen paperiaskarteluihin. Mikä sen parempaa inspiroitumista kuin hyvä seura mieluisan tekemisen parissa. 

Kun tulin kotiin, alkoivat ajatukset hakeutua myös skräppäyksen maailmaan. Lähdin siis selailemaan nettiä ja mieleen juolahti blogi jonka kirjoittajalla on sellainen skräppäystyyli joka on jäänyt mieleen. Siispä suuntasin Riikan blogiin (Paperiliitin) ja Riikan ansiosta yli 1,5 vuoden tauko skäppäyksessä päättyi siihen. Mahdottomasti uusia ideoita kokeiltavaksi, tekniikoita testattavaksi, kuvia skräpättäväksi. Ja sitten alkoi syntyä.  En malttanut odottaa että saisin teetätettyä kuvia tai ostettua uutta mustetta, joten tein useamman leiskan jotka jäivät odottamaan niitä kuvia. Palaan siis ennemmin tai myöhemmin asiaan :)

Ideana tässä leiskassa oli se, että valokuvassa tyttö on tekemässä tuota taustaa joka leiskan pohjana on. Tällainen Riikkamainen skräppääminen maaleilla, musteilla, leimasimilla ja GlimmerMisteillä on todella rentouttavaa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan ainakin yhden leiskan verran!