torstai 2. toukokuuta 2013

Tsori..

Hengissä ollaan, jotenkuten. Tai ainakin sillointällöin, suurimman osan aikaa..

Alkaa kuulkaas jo hymy hyytyä tämän sairastelun kanssa. Siitä lähtien kun työt alkoi ei ole ollut tilannetta että joku perheenjäsen ei olisi ollut sairaana. On ollut nuhakuumetta, ärtsyä sellaista, vatsa-ja oksutautia ja kaikkea sekaisin. Tälläkin hetkellä keskimmäisen kanssa valvotaan kilpaa läpi yöt toisen halaillessa sankoa ja itse toipuen samasta taudista joka oli useampaankin otteeseen viedä valon vintistä jopa näin sitkeältä immeiseltä. Pitipä sitä ihmettä kutsua viikonloppuna katsomaan myös parin ensihoitajia yhden aikaan yöstä mutta siitäkin hengissä selvittiin.
Ja sen vähän minkä on ennättänyt ompelukoneiden edessä istua, joko ongelmaratkaisua testaten tai odotteleville valmista työtä puskien, ei väsynyt pää vaan yksinkertaisesti ole toiminut ja tahkoan ihan tyhmien asioidenkin kanssa etttä esim. miksi ihmeessä saumurin sauma vetää niin tiukille ommellessa (no johtuisko siitä että on unohtanut nostaa sen taustalla tököttävän tangon joka ohjaa lankoja, ja sitä rataa..) Joten anteeksi kun täältä ei vieläkään kuulu mitään luvattua :' (

Löytyisköhän koneelta vielä kuvia joita en ole ennättänyt tänne laittaa..   vaikka tällaisia:

Lisää perusvaatetta pojalle:


Yksi kuvaton pusero joka meni lahjaksi ja jonka keskeisin yksityiskohta oli pitkittäissuunnassa kyynärtaive-ranne -väliltä rypytetyt hihat:


Tytöllä oli muutama viikko sitten koulussa naamiaisdisko, jonne tuli tehtyä puku kaapeista löytyneistä kankaista. Ei ihan hukkaan mennyt, kun tyttö tykkäsi, ja voittipa jopa pukukilpailunkin tällä asullaan jonka valtti oli olla muista erottuva ja persoonallinen.



 Viime jouluksi (!) tein nuorimmaiselle joulujuhlavaatteet ajatuksella että olisi tunika jossa vyö.



 Lopputulos oli kuitenkin suoraan yöpukuosastoa, joten keskeltä poikki ja harmaasta kankaasta hametta kaveriksi. Toimi paljon paremmin näin :) Helmasta jäi vielä pikkuiseen punaiseen hamoseenkin tarpeet joten ei mennyt kuitenkaan yhtään hukkaan kyseinen tunika (hameesta ei vain tainnut olla kuvia)..


Teinhän minä isommillekin juhlavaatteet mutteivät ennättäneet kuvattaviksi tuolloin. Tein pojalle savunsinisestä vakosametista housut (tein jopa kuvallisen ohjeen miten ommellaan housuihin vetskari mutta sitten ajattelin että taidan olla ainoa joka tykkää että lapsen housuissa on ihan oikea vetoketju edessä, joten postaus jäi tekemättä. Kuvat koneelta löytyvät vielä jos nyt joku kuitenkin innostuisi haluamaan moisen tekemisestä ohjetta..)


Tässäpä oli taas jotakin pientä katseltavaa..

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Pikapäivitys valmistuneista

 Eipä ole koneiden edessä tarvinnut juurikaan aikaansa kuluttaa, sen verran ahkerasti on lapset sairastelleet.. vaikka onhan se tietysti ihan odotettavissa kun töihin palaa ja sitäkautta lapset hoitoon, niin alkaa se vastustuskyvyn hankkiminen aika tehokkaasti..

Jotain on kuitenkin ollut pakko tehdä että arki pyörii eikä sen pesukoneen tarvitse ihan niin usein.

Itselle valmistui lyhythihainen, jota näin kylmemmillä ilmoilla voi pitää tällätavalla pitkähihaisen kanssa, kesällä sitten ihan pelkiltään. Taskutkin ilmestyivät eteen, taskuja kun olen kovasti töissä ollessa vaatteisiin kaivannut.


Taidankin erottaa lastenvaatteet ihan omaan postaukseensa, mutta yhden vinkin vielä laitan sellaisille jos löytyy vielä joku joka ei ole ennen tällaistä keksinyt koettaa..


Eli ratkaisua ongelmaan, jolloin juuri sopivan väriset langat on jo kiinni siellä ompelukoneessa ja saumurissa, tai sitten sitä juuri oikeaa sävyä ei ole kuin se yksi rulla.. Kuvassa on nyt kaikki eri sarjan rullia, mutta yhtähyvin voisivat olla vaikka puolia jokainen, tai alalankana iso rulla ja neulalangat puolista.....

Eli ainakin minun Bernina Auroran puolat sopivat noihin Berninan peitetikkikoneen tappeihin sopivan naftisti pysyäkseen hyvin kiinni, joten ompelukoneella voi puolata haluttua väriä tarvittavaan määrään puolia ja eikun ompelemaan. Itse ainakin yllätin itseni vähän ahtaasta ajattelutavasta, sillä vaikka puola näyttää pieneltä, neulalankana sitä ei kulu kovin paljoa ja yhdellä puolallisella ompelee vaikka kuinka ja monta puseroa!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kangaskassi-innostus

Meillä oli tarvetta parille kääntökassille, joissa voisi hilata lasten villaavaatteita ym. päivittäistä kodin ja hoitopaikan välillä, sekä omia ulkoiluvaatteita työpaikalle ja takaisin.
Tästä ajatuksesta syntyi pari kääntökassia ja nämä olivatkin niin koukuttavia että näitä voisi ommella aina vain lisää ja lisää, yhdistellen mitä herkullisimpia kankaita ja kuoseja keskenään..

Tämän kanssin kankaat huusivat päästä yhteen vaikka olivatkin ihan eri puolilla kangaskauppaa. Kumpikaan ei vain antanut mielenrauhaa ennenkuin päätin laittaa ne yhteen. Ilmeisesti taas näin keväällä kaipaan kirkkaampia värejä ja voimakkaita kontrasteja.. Näma kankaat ovat sellaista vähän napakampaa polyesteri-puuvillaa, jossa on hieman satiininen pinta (joka ilmeisesti aavistuksen verran hylkii vettä joka on tosi kiva kun tätä kassia kannellaan ulkona myös tihkusateessa/lumessa)



Tähän toiseen kassiin kankaat löytyivät kotoa jo valmiiksi. Enkä edelleenkään tykkää sinisestä mutta näköjään taas tuollaista sinisensävyistä Marimekko-kangasta meiltä löytyi eikä muutakaan tähän hätään ollut. Lopputulos on silti ihan kiva. Mustavalkoinen kangas on entinen käyttämätön tyynyliina, joka juuri ja juuri riitti tähän kassiin, kun auoin saumat ja sain hyödynnetyksi sen sisälle käännetyn lipareen joka noissa tyynyliinoissa yleensä on.. Tämän kassin materiaalit ovat siis ihan tavallista puuvillaa.




Oma kännykkä-rahapussi oli jo niin raihnainen ja reikäinen että sitä ei enää kehdannut ottaa kaupankassalla esille, joten kankaan jämistä tuli vielä tuommoinen yläkuvassikin oleva uusi pussukka. Kuvista ei oikein näy (ekaa kuvaa klikkaamalla isommaksi ehkä kaikkein parhaiten), mutta pussukan etupuolen kangas on rypytetty paikoilleen, ja tämä malli on ihan hurjan nätti luonnossa..


Vielä keksisin pari käyttötarvetta tällaiselle, ja yhteen olisi kankaatkin jo, joten enää tarvittaisiin sitä aikaa toteuttaa visiot. Onnistuin kuitenkin itsekin sairastumaan tähän lapsilla olevaan influenssaan joten ompelukoneet saavat edelleen ihmetellä miksei kukaan istahda nykyään enää eteen....

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Susie tyyliin ja peittarin uusin lisäosa


Tarvitsin uusia vaatteita itselleni töihin, entiset kun ovat jo... tosiaan entisiä. Tarvittiin siis jotakin jossa on mukava olla, ei estä liikaa liikkumista, joissa pystyy tarvittaessa vaikka istumaan lattialla ilman että selkä näkyy ja ulkonäöllisestikin pitäisi olla sellaista että ilkiää asiakkaiden edessä olla..

Kokeiluun lähti siis Susie- kaava ja ensimmäisen koeompelutekeleen testauksen jälkeen lähti kangas samantien leikkurin alle. Tällaisella pitkäselkäisellä ruipelolla, jolla on ihan vääränmalliset muodot, susie- kaava oli kolmenelosenakin ihan hirveä teltta. Muokkailin sitten entistä hyväksi todettua vaarinpaitatunikakaavaa ja syntyi tällaisia Wanna be Susie -tunikoita, joista tuli ihan tarkoitustaan palvelevia tekeleitä.
Taitaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus että nämä minun blogin kuvat valmiista vaatteesta otetaan hirveällä kiireellä sutaisten ilman sen kummempia kuositteluja, sitten kun kuvat saadaan siirrettyä koneelle, huomataan että edes puolet kuvista ei ole edustavia mutta uusintakuvausta ei viitsi enää ottaa käytetyistä vaatteista. Näillä siis mennään taas ;)






Ihan samanlaiset vaatteet on tylsiä, joten kehiin otettiin erilaisia pitsejä.. Eikä yksikään vaate ole samanlainen vaikka kaava onkin sama.


Ja tälläistä nauhaa jota syntyy uusimmalla virityksellä tuohon peitetikkikoneeseen:


Tällä kääntäjällä siis olen tehnyt kanttaukset noihin tunikoiden päänteihin, sekä mustan tunikan rinnan alle tulevan kiristysnauhan. 


Viritys on tehty samaan tyyliin kuin minulla oleva leveän resorin kääntäjä, mutta tämä kääntäjä kääntää resorin nelinkerroin, jolloin lopputulos on 8mm ja tästä kapeudesta johtuen käytän vain yhtä peitetikin neulaa jolla saa kuitenkin sopivan joustavan lopputuloksen johon ompelukoneen yhdellä neulalla ei pysty. Tähän kääntäjään käytän resorina samaa kangasta kuin itse vaatekin on (eli esim. singletrikoo), ilman mitään tukikankaita. Lopputuloksena on siisti, aikuisten vaatteisiin paremmin sopiva siro kanttaus. Tästä tuli heti ensihetkestä juuri sellainen "miten pärjäsinkään ilman tällaista" -tyyppinen apuväline!! Rakkautta ihan ensi kokeilulla siis ;D



sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Buzzausta ja pikkukaloja.. ..ja se arvonnanvoittaja

Huhhuijakkaa, takana sellainen viikonloppu ettei toista samanlaista tarvita ihan heti. On istuttu lapsen kanssa neljään aamuyöllä päivystyksessä, pärjätty kolmen tunnin yöunien voimalla sairastelevien lasten kanssa ja edelleen kuvitellaan että huomenna jaksaisi herätä aamuvuoroon huomiseksi. Ei vaan kuulosta lupaavalta kun jo nyt parin tunnin aikana on lapset yskineet pariin kertaan itsensä hereille itkemään.

Mutta olisi pari asiaa jotka pitäisi vielä saada alta pois, ja niistä ensimmäinen on asia josta olin kovin innoissani kun kohdalle osui, sillä minulle tarjottiin mahdollisuutta Buzzadorina testata Möller Omega-3 Pikkukaloja ja innostusta tästä aiheutti erityisesti se että kyseisiä pikkukaloja on ollut meillä käytössä vanhimmalla tytöllä. Aina silloin, kun olen huomannut että koulukeskittyminen on vaikeaa, on otettu kuurina pakkaus pikkukaloja ja eron on huomannut kun läksyt sujuvat paremmin ja koulussa asiat jäävät paremmin mieleen kun tunnilla malttaa keskittyä. Vaikka meidän tyttö on luonteeltaan tosi rauhallinen ja oppii helposti asioita, on silti välillä näitä kausia jolloin kaikki tuntuu tökkivän. Olenkin jutellut sellaisten äitien kanssa joiden lapsilla on enemmän keskittymisvaikeuksia, ja ongelmia koulunkäynnissä ja perheissä joissa on ollut lapsilla käytössä pikkukalat, heilläkin on huomattu ero keskittymiskyvyssä ja koulunkäynnissä. Olenkin jo ennen tätä testausta ollut kehottamassa "levottomien" lasten vanhemmille kokeilemaan ja testaamaan käytännössä miten kalanmaksaöljyn käyttö vaikuttaa lapsen keskittymiseen.


Nyt kun pääsin mukaan kokeilemaan tätä tuotetta, halusin ehdottomasti testata myös noiden kahden nuoremman kanssa miten pikkukaloille käy, sillä en ole aiemmin ostanut pikkukaloja kuin tuohon koululaisen tarpeeseen ja nyt pääsin testaamaan millainen vastaanotto on kaksi- ja neljävuotiaan kohdalla.  Kun pikkukaloja on annettavaksi kolmelle lapselle, korostuu asia joka on harmittanut minua aiemmin noissa pikkukaloissa, nimittäin se että kaloja pitää antaa 2 yhdelle lapselle, joten joka päivä kaivelemme yksittäispakatusta liuskasta 6 kalaa, jotka ovat koostumukseltaan tietysti pehmoisia ja lapsen helppo syödä, mutta sitten myös sellaisia jotka tahmaavat jonkin verran käsiä ja niitä on vaikea pienen lapsen saada pidettyä kädessä tiputtamatta. Itse tykkäsin paljon enemmän pikkukalojen entisestä koostumuksesta, joita joskus vuosia sitten oli, ne olivat sellaisia kapseleita jotka eivät tahmanneet ja ne oli paljon helpompi saada irti annosteluliuskasta, mutta voin hyvin kuvitella että joidenkin lasten oli niitä vaikeampi niellä ja siksi niitä on kehitelty tähän suuntaan. Sensijaan pikkukalojen maku on sitten ollut sellainen että meidän lapset niitä tosi mielellään syö, ja säännöllisesti onkin pitänyt perustella varsinkin pienimmälle miksei kaloja voi syödä kuin sen kaksi päivässä vaikka kuinka tekisi mieli. Meillä on valitettavasti sairasteltu nyt kokeilun aikana niin paljon ettei samanlaista keskittymiskyvyn parantumista ole voinut tarkkailla, mutta ei noista nyt ainakaan haittaakaan ole sairastelujen keskellä ollut ;)
Se huono puoli tässä kokeilussa oli, että nyt meillä ymmärtävät myös nuo kaksi nuorempaa pyytää noita pikkukaloja kun niiden makuun pääsivät ja odottavat aina innolla aamuisin omaa pikkukala-annostaan.....


Lisätietoa tästä tuotteesta haluaville löytyy osoitteesta: http://www.moller.fi
Ja jos Buzzaus ja Buzzadorina oleminen ei ole vielä tuttua, siitä voi lukea lisää: http://www.buzzador.com/fi/page/buzzador


♥ ♥ ♥ ♥ ♥


Ja sitten se toinen asia: sain arvottua arvonnan voittajan ettei enää pitkitetä jännitystä, mutta huomisen aamuvuoron kolkutellessa ja kellon juostessa jatkan tästä asiasta sitten taas heti kunhan ennätän :)
Voittaja on siis random.orgilla arvottuna kommentti nro 2 MillaVaan. Toiseen arpaan oikeuttavaa linkkiä en löytänyt mutta näin yhdelläkin arvalla pääsi näköjään aika pitkälle ;)  Useampaa nimeä ehdotelleiden kesken randomi osui nro ykköseen, eli Kanneliin, jotakin pientä siis luvassa sinnekinpäin :) Palailen asiaan!

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Arvonta suoritetaan viikonloppuna :)

Tämä (toinen) työviikko on ollut niin kiireinen ja iltaisin olen ollut niin väsynyt, että siirrän blogiarvonnan voittajan julkistamisen viikonloppuun. Koettakaahan jaksaa odotella voittajan julkistamista sinne saakka, minä lähden nyt nukkumaan valmistautuen huomiseen aamuvuoroon ;)

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Alal: L
Neul: 2, 3
PP: -
Diff: N

torstai 21. helmikuuta 2013

Piiloaitassa arvotaan!


Olen jo pidempään miettinyt että haluaisin jonkin uuden minulle sopivamman nimen jota voisi käyttää noissa tekemiini vaatteisiin ommeltavissa merkeissä, mutta oma pää on lyönyt tyhjää jo vuodenpäivät, joten on aika pyytää apua teiltä joilla on varmasti loistavampia ideoita kuin minulla :)
Nimenhän tulisi olla sellainen, että sen voi liittää niin lastenvaatteisiin, aikuistenvaatteisiin, kuin myös mahdollisiin pussukoihin ym. ompelutöihin.

Kuinka siis osallistua:

  1. Kerro nimiehdotuksesi kommenteissa
  2. Kerro myös kumpi palkinto olisi mieluisampi
  3. Kerro tästä arvonnasta myös muille (oma blogi tai siihen verrattavissa oleva avoin paikka), saat kaksi arpaa
  4. Ja muistathan, mitä enemmän nimiä keksit, sitä todennäköisemmin voit jotakin voittaa, eli arvon myös kaikkein eniten nimiä keksineiden kesken jotakin pientä. Laita siis kaikki nimiehdotuksesi oman alkuperäisen viestisi jatkoksi niin minun on helpompaa tunnistaa mitkä ehdotukset kuuluvat kenellekin!
Otathan huomioon kuitenkin ennenkuin alat ehdotuksia heittää:
Osallistujilta toivoisin että ehdotukset ovat minun tyylisiäni, joten jätetään ne Ihgut, subermagiat ja viänäse rytkyt -tyyliset nimet väliin. Tässä kohtaa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä vaikka olisit blogissani ensimmäistä kertaa en oleta että lukisit koko blogini läpi, toivon vain että nimiehdotukset olisivat ihan asiallisia joita voi käyttää kyseiseen tarkoitukseen, eikä käyttötarkoitukseen soveltumattomia nimiä vain kirjoittamisen pakosta että voi osallistua. Joten ihan rohkeasti mukaan ja mielikuvitusta käyttämään, mistä sitä koskaan voi tietää mikä nimi kolahtaa minulle eniten!

Laitan tähän esimerkiksi joitakin nimiä joita blogeissa vastaan on tullut, jonkatyylisistä tykkään kovasti (ja olen pahoillani jos jotakin loukkaan julkaisemalla nimiä tässä, poistan tällaiset nimet pyynnöstä): Lillaphant, Hanheli, Ruttu-Nuttu, Hippu, Lumikettu, Kikiduu, Vinosaurus, Tassunjälkiä, Napakettu, Muruhuttu, Taikutti, Nuppuneula, Kankahilla, Kuun poika, Unikuu sekä paljon muita ihanan ihania nimiä joita en tähän kaikkia saa mitenkään kirjoitettua mutta jonkatyylisistä myös pidän. Uskon kuitenkin että idea tästä selvisi :)

Sen verran haluan vielä mainita, että oma nimimerkkini(onnekas) ja bloginnimi(piiloaitta) on olleet vaihto-uhan alla jo pidemmän aikaa, joten välttämättä ihan suoria johdannaisia näistä ei kannata käyttää ellei keksi jotakin nerokasta..


Niin ja mitäs tästä vaivannäöstä olisi tarjolla?

Koska tiedän että lukijoissani on kahta päätyyppiä, askartelijoita ja ompelijoita, myös palkintoja on kaksi, yksi molemmille ryhmille suunnattuna (vähintään toisen näistä lupaan arpoa sen mukaan kumpaa tyyppiä voittaja kokee olevansa):


Ensimmäisenä löytyy monenmoista pientä askartelunnälkään:

Toisena vaihtoehtona ompelemani  lastenkokoinen paita vaikka kesäksi:
Väritoiveita otan vastaan mutta pidän itselläni oikeuden päättää millainen lopputulos on. Paidan voi halutessaan saada vaikka applikoidulla kuvalla ottaen huomioon että kuva on joko helppo toteuttaa, tai jokin valmis hahmo jota voin hyödyntää (eli josta on löydettävissä kuva), omat piirustustaidot kun ei ihan niin hyvät ole joten voitte olla huoleti, en piirtele mitään monimutkaisia kuvia itse..

Onnea arvontaan ja minä jään pitämään peukkuja että edes muutama rohkea lähtisi mukaan onnekkaan uuden nimen metsästykseen!

Ps.Jos et tiedä miten arvontanapin voi liittää omaan blogiin, tässä yksi keino: 
Klikkaa arvontakuvaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitse kopioi. 
Mene sitten omaan blogiisi ja valitse uusi kirjoitus. 
Klikkaa hiiren oikealla puolella tekstialueella ja valitse liitä jolloin kuvan pitäisi ilmestyä ruudulle. 
Klikkaa sitten kuvaa että se aktivoituu ja 
seuraavaksi klikkaa logoa Linkki
kirjoita tai kopioi-ja-liitä blogikirjoitukseni osoite ( http://piiloaitta.blogspot.fi/2013/02/piiloaitassa-arvotaan.html ) valittuna olevalle riville ja paina OK. Tämän jälkeen kun julkaiset blogikirjoituksesi, pitäisi arvontakuvaa klikkaamalla päästä suoraan blogiini :)

Ompeluja.. unohtuneita

Koneella olevia kuvia selatessa tuli vastaan ompeluksia joita en (muistaakseni) ole vielä tänne laittanut..



Pienelle neidille lahjaksi tehty setti:



Tämä tunika meni lahjaksi jo viimetoukokuussa, mutten muista että olisin tätä vielä täällä näyttänyt..



Ja tämä hattu on samaa tyyliä kuin isoveljen viimevuonna blogattu, edelleen aivan käypänen hattu. 


Väriksi en ehkä olisi valinnut oranssia, mutta koska tyttö on mennyt tämän talvea isoveljen entisellä oranssi/harmaalla haalarilla, värit piti napata sieltä. koko talven on mieleni tehnyt hommata tytölle samanalainen Molokidsin tähtihaalari graffitin harmaana kuin veljellään, mutta en ole löytänyt mistään sopivaa ja nyt taitaa olla jo myöhäistä tälle talvelle.. ensitalveksi on pakko saada tuollaiset puvut molemmille pienemmille, sillä vaikka pojalla tuo haalari on ollut kohta kaksi talvea, se on edelleen loistokunnossa ja muutenkin vaan niin kertakaikkisen ihana!

En ole tarkoituksella ommellut hatun reunoja, sillä minusta näissä malleissa näyttää niin hyvältä kun oranssia reunaa näkyy aavistuksen verran ympäri hatun sen ollessa päässä.

Vielä pitäisi muokata kuvat lasten joulujuhliin tehdyistä vaatteista. Ai minäkö vähän myöhässä näiden postausten kanssa? Ei ollenkaan, olen vain aikaani edellä... ;)

lauantai 16. helmikuuta 2013

Tilkkutyöhuumassa..

Laitan tänne itselleni muistiin kun niin monesti olen etsimässä näitä kahta videota (muunmuassa, sillä minusta nämä MissouriQuiltco:n videot on ihan parhaimpia tilkkutyövideoita)..

Ensimmäisessä nerokas tapa tehdä peittoon siistit reunat:


Ja toisessa tilkkutyön perusteita:


Kolmannessa nätti kulma:

torstai 14. helmikuuta 2013

Ompeluja.. muffareita ja oma mökki



Pikainen päivitys, näin ystävänpäivän kunniaksi: kaksi tunikaa housuineen. Tai tuo talomallinen on kyllä mekkopituinen..

Tämän muffaritunikan kaveriksi oli ihan pakko saada luonnonvalkoiset housut, mutta koska kangasta ei ollut kuin applikointiin ostettu 22 cm korkea pala, ompelin kaksi palasta yhteen ja niinhän sitä sanotaan että se mitä ei voi peittää, pitää korostaa ja sitä myöten sitten peitetikkasin tuon keskisauman eikä kukaan huomaa mitään ;D



Pakko vielä lopuksi vilauttaa tätä pitkäaikaista projektiani, sillä seuraava vaihe tässä olisi sellainen puuvillavanun (joka "rutistaa" pinnan kauniiksi) metsästys ja osto, jota ei varmasti tule taas tapahtumaan ihan lähikuuukausina niin pitää laittaa kuvaa jo tästä päälisestä joka valmistui eilen illalla. Kokoa tällä on kuitenkin sen verran että vähän arveluttaa miten tuota jaksaa pyöritellä koneen alla päälitikkausvaiheessa...



Näiden myötä oikein hyvää ♥♥ystäväinpäivää ♥♥ teille kaikille!

Meidän ystävänpäivä jatkuu tästä herkutellen sydänvohveleita kera hillon ja kermavaahdon yhdessä lasten kanssa :)



tiistai 12. helmikuuta 2013

Pika apua kaivataan!

Kertokaa joku miten saadaan aikaiseksi hyppytikki berninan peitetikkikoneella?
Tarvitsisin yhden sellaisen, mutta ylitylsät neulat, mitkään kokeilemani säädöt, tai vääränlaiset neulat ei saa tuollaista aikaan. Olisko jollakin siis esimerkkiä millä asetuksilla tms. tulisi hyppyjä?
Tietoa tarvitsisin peitetikkipostaukseeni..

maanantai 11. helmikuuta 2013

Paininjalka-asiaa..

Minulla oli tarvetta muutamalle hyödylliselle paininjalalle, joten kävin tutuksi tulleessa ompelukoneliikkeessä katsastamassa painijalkatarjontaa ja olihan niitä. Itseasiassa niin monenlaisia, että piti ottaa useampi kotiin testattavaksi kun en osannut päättää mikä jaloista olisi se paras ja monikäyttöisin.
Ja minä kun tunnetusti aina innostun jostakin asiasta ihan satasella, en nytkään tehnyt poikkeusta joten vielä piti hakea lainaksi ystävältäkin parit paininjalat liittymään testiryhmään. 
Sen verran vielä kannattaa huomioida, että minun koneeni on Bernina Aurora 450 jonka tässä yhteydessä se merkittävin ominaisuus on 9 millin pistonleveys, joka pitää ottaa huomioon paininjaloissa jotka on tarkoitettu yleisemmälle 5 millin leveydelle, joten ysimillisten omistajia suosittelen pitämään tämän seikan mielessä pistonleveyttä valitessaan ettei neula suotta jurskahtele paininjalan reunoihin. Joidenkin jalkojen yhteydessä on maininta ettei suositella ysimilliselle, mutta oletan itse että kyse on juuri tästä vahinkosäätämisestä. Ainakin näistä minulla olleista testasin sen että ne toimivat ihan hyvin vaikka ne.... mitä ne hammastukset nyt on suomeksi.. ne feed dogsit ovatkin leveämmällä, paininjalka jaksaa silti pitää kangasta tarpeeksi napakasti.

Ja pitää vielä muistutella että nämä ovat siis minun henkilökohtaisia kokemuksia ja mieltymyksiä näistä yksilöistä. Koska osaa paininjaloista ennätin kokeilla vain muutaman päivän aikana, on tämä testi noiden ostalta vain pintaraapaisu, ja pidempiaikainen käyttö toki saattaisi tuoda mukanaan jotakin sellaista mitä ei äkkisiltään ilmennyt.

Muistathan että Klikitiklik, -saat kuvia isommiksi klikkaamalla kuvaa ;)



Ensiksi paininjalat jotka kuuluvat vakiona ainakin omaan koneeseeni:

Näiden paininajalkojen alta löytyy 9mm:n peruspistolevy:



#1C Kaksoisautomaattijalka 
Minulle se "peruspaininjalka" jolla ommellaan kaikki perusompelukset.



#20C Avoin koruommeljalka
Tämä paininjalka antaa enemmän näkyvyyttä työskentelyyn ja oli esimerkiksi minulla käytössä applikoinnissa ennenkuin sain läpinäkyvän paininjalan. Paininjalan pohjassa on keskellä ura joten koristeompeleetkin kulkevat tasaisesti paininjalan alta. 
Jos näkyvyys on hyvä, niin haittapuoli on sitten se, että kun etuosa on avoin, se ei luonnollisestikaan anna tukea kankaalle ja pidä sitä "ryhdissä". Esim. applikoitaessa mutkissa paininjalkaa täytyy sillointällöin käyttää ylhäällä jotta alla oleva kangas pysyy suorana.


#2A Overlockjalka
Tällä saadaan lisää joustavuutta siksak-ompeleeseen, kun jalassa oleva väkänen venyttää lankaa pidemmäksi joka kerran kun neula käväisee väkäsen toisella puolella. 
Tätä voi hyödyntää myös muissa jousto-ompeleissa, ja itse ainakin olen huomannut että esim. velourpipoissa jotka teen kokonaan ompelukoneella ohkaisten saumojen saamiseksi, tämä paininjalka antaa lisää joustavuutta eikä langat ole heti poikki vaikka rajunpuoleinen 4-vee kiskoisi kaksin käsin hattua silmille..

Tässä verrokiksi: 
vasemmanpuoleinen tehty tällä paininjalalla, oikea peruspaininjalalla.
Eron huomaa kun kankaita venyttää voimakkaasti



#4 Vetoketjujalka
Tästä paininjalasta tykkään kovasti, tällä kun pääsee ihan millin päähän kankaan reunasta ja tulee tarkkaa jälkeä. Varsinaisesti tämä paininjalka on tarkoitettu tavallisille vetoketjuille (piilo-vastaaville on oma jalkansa) ja tällä saa vetoketjun reunat siististi ommeltua juuri oikealta etäisyydeltä. Itse hyödynnän tätä siten että ompelen ensin vetskarin kiinni reunoistaan ja lopuksi ompelen siten että vetoketju kulkee toista reunaa pitkin ja neulan siirrän toiseen reunaan jolloin muodostuu tasaisen tarkka viimeistelyommel joka kiinnittää vetskarin sivuilla olevat lipareet kankaaseen sivuille eikä vetsakri jää tönköttämään ulospäin.


#5 Piilo-ommeljalka
Tämä jalka on minun ehdoton suosikki! Piilo-ompeleille kehitelty, mutta koska täällä harvoin (ei juuri ikinä) tulee mitään piilo-ommeltua, tällä on ihan eri käyttötarkoitus minulle. Tämähän on loistava siksi, että sillä saa ompeleen tarkalleen haluamaansa kohtaan reunasta, ja minä käytän tätä mm. tuotelappujen kiinnitykseen =neula sopivalle etäisyydelle reunasta ja paininjalka seuraa kiltisti reunaa ihan omin avuin. Kiinnittyypä tämä koneeseen myös silloin kun tarvitaan reunatikkausta, tikki on varmasti halutun leveyden päässä reunasta. Kuin tehty tällaiselle I want a perfect stitch -tyyppiselle ihmiselle.
Huono puoli tässä on vain se, että käyttöleveys on melko pieni, vain sen verran kuin neulalla on tilaa liikkua sivulle, mutta jos tarvitaan tätä pidempää etäisyyttä reunaan, astuu avuksi aiemmin mainittu jalka nro #4.

#9 Parsintajalka
Nimensä mukaisesti parsintaan (jota tosi harvoin itse innostun tekemään) mutta myös nappien kiinnitykseen. Tähän kun ydistää automaattisen napinkiinnitysohjelman, ei tarvitse kuin vieressä katsella kuinka tuo inhakehomma tulee tehdyksi siististi ja ilman vaivaa. Tähän hommaan on tietysti olemassa myös oma paininjalkansa, mutta tällä on hyvin menty.

Sitten jos innostuu revittelemään kyseisellä paininjalalla, voi kokeilla vaikka käsivaraista kirjontaa, kuten tässä randomisti pyöritellen:

#3A Automaattinapinläpijalka
Tämähän menee lyhykäisyydessään niin, että valitaan napinläpiohjelma, siirretään punainen merkki siihen kohtaa mitta-asteikkoa joka on sama kuin napin halkaisija, painetaan poljinta ja kun punaiset merkit kohtaavat painetaan peruutusnappia. Kun kone pysähtyy, pitäisi olla valmiina jotakin tämännäköistä:

Vielä tasaisempi lopputulos syntyy jos käyttää tukikangasta, tässä on vain kaksinkertainen resori.
 Vain yhden vielä helpomman napinläpikoneen tiedän ja se oli entisessä koneessani, jossa ei tarvinnut edes mittailla tuota nappia, senkun sujautti napin paininjalan perukoille ja kone teki siihen automaattisesti passelin napinläven. Mutta koska tällaisista ei nykyajan koneet ole edes kuulleetkaan, tämä on sitten se seuraavaksi kätevin vaihtoehto, eli plussaa tällekin jalalle.



Seuraavaksi siirrytään niihin lisätarvikkeisiin, joilla voi täydentää sitä omaa jalkakokoelmaa:

#35 Piilovetoketjujalka
Vallan kätevä kapistus jos yhtään näitä piilovetskareita ompelee. Vetoketjun hammastus laitetaan kulkemaan pohjassa olevaan uraan ja ommel on automaattisesti oikeassa kohdassa jotta ketju ei pääse valmiissa työssä irvistelemään  piilostaan. Itse en ompelisi enää yhtäkään piiloketjua ilman tällaista, ja voin sanoa, että puhun kokemuksesta..

Sellaista pientä miinusta, että ainakin minulla vaatii joka kerran pientä asettelua, että saan kulkemaan hammastuksen nätisti ihan ketjun alkupäästä asti, mutta kyse ei kuitenkaan ole kovin tuskallisesta operaatiosta, vaan asettelusta selviää ihan muutamassa kymenessä sekunnissa. Veikkaanpa myös että ahkerampi harjoittelu poistaisi tämänkin "ongelman".

#23 Applikointijalka
Tämä paininjalka on ollut minulla ostoslistalla sillä teen kuitenkin senverran usein noita applikointeja että avonaisella paininjalalla työskentely on alkanut tuntua tylsältä hommalta. Tämän jalan pohjassa on ura joka levenee taaksepäin, joten applikoitavan työn liikuttelu on kätevää ja kangas pysyy suorana. Tämän jalan käyttö vaatii kuitenkin hieman harjoitusta siinä mitä kohtaa silmät seuraavat applikoitaessa ja itselleni meinasi välillä tulla vauhtisokeus varsinkin kahta vaaleaa kangasta yhdistettäessä. Siistiä jälkeä tällä kuitenkin saa aikaiseksi hyvän liikuteltavuuden ansiosta, ja totuushan näkyy yleensä applikoinneissa nurjalla puolella:

Koin kuitenkin että jokin muu olisi vieläkin kätevämpi tähän hommaan eli:



#34 Läpinäkyvä kaksoisautomaattijalka
(tähän tilkkuun kokeilin montaa eri paininjalkaa joten älä välitä vieressä olevista sutuista. Takavasemmalta tuleva tikki on tämän jalan jälkiä ) 
Tämän jalan ehdottomaksi plussaksi täytyy lukea nuo punaiset merkkiviivat jotka kertovat neulan sijainnin. Koin että applikoidessa silmät eivät "turtuneet" niin nopeasti kuin applikointijalassa. En tiedä onko muilla tällaisia silmäongelmia, mutta itse ainakin koen että joudun pitämään taukoa isommissa useamman tunnin applikoinneissa kun silmät ei enää erota kankaita toisistaan. Ja kun matka neulan ja punaisen viivan välillä on lyhyt, sitä pystyi hyödyntämään tosi paljon seuratessa ompeleen pysymistä kankaan reunan päällä. Näiden punaisten merkkiviivojen vuoksi tämä paininjalka meni ohi applikointijalasta minun ranking-listallani.

Tässä kuvan alareunassa näkyy miten siististi työn saa käännettyä kun näkyvyys on hyvä. 


Tämän jalan pohjassa on myös urat, joten koristekuviot säilyvät siisteinä ja ennenkaikkea isommatkin edestakaisin pistoin muodostuvat kuviot pysyvät yhtenäisinä kankaan syöttyessä tasaisesti molempiin suuntiin.

Testasin myös miten hyvin framilon-kuminauha kiinnittyy tällä jalalla eikä siinäkään ollut mitään valittamista.
Oikea monitoimijalka siis!



#39 Koruommeljalka
Tämän paininjalan etuosassa on pieni reikä, johon voi laittaa ohuen koristelangan kulkemaan ja se kiinnittyy ommellessa tarkasti paikalleen. Tällä oli ihan kiva "leikkiä", mutta koska en paljoa harrasta tämäntyyppistä koristeompelua, en koe että tämä olisi oikea paininjalka juuri minulle, varsinkin kun tämä on niin lähellä tuota #34sta.

Lähdin hakemaan läpinäkyvää jalkaa ja äkkisiltään nämä kaksi vaikuttivat muuten samoilta, mutta toinen oli hieman lyhyempijalaksinen (joka oli minun ennakkosuosikki näistä kahdesta). Käytössä kuitenkin selvisi, että 34 on paljon monipuolisempi ja se tuntui käytössä siksi paremmalta.

Kokeilin kuinka tällä onnistuu applikointi, mutta en kokenut että se eroaisi näppärästä lyhyydestään huolimatta suuresti edukseen juuri tässä työskentelymuodossa. Kiva jos omistaa, mutta applikointitarkoitukseen löytyy parempiakin vaihtoehtoja.



#52C Teflonpaininjalka
Tämä on avuksi kun ommellaan nihkeitä materiaaleja jotka eivät kulje kunnolla tavallisen paininjalan alla: framilonia, nahkaa, kernikangasta...
Tämä oli minulla testissä ja kun kokeilin ensiksi 5 millin framilonin kiinnitystä, ei mielestäni tällä paininjalalla saavutettu juurikaan hyötyä johtuen siitä että kuminauha on niin kapea ettei se juurikaan kosketa paininjalkaa, joten jos muuta käyttöä ei tälle jalalle ole kuin nuo framilonit, ne kiinnittyvät ihan hyvin muillakin vaihtoehdoilla. Ja sitten taas mitä leveämpi framilon tai muu nihkeä kangas joka koskettaa suuremmalta alalta paininjalkaa, sitä enemmän alkaa napsua plussapisteitä tämän painijalan hyväksi.

Siispä otettiin testiin yhdistelmä joka usein aiheuttaa päänvaivaa: 
PUL + joustava kangas (tässä tapauksessa coolmax).
Tästä voisi todeta, että suurta eroa näiden välillä ei ole, mutta mentäessä vasemmalta oikealle, eron kuitenkin huomaa coolmaxin aaltoiluna (samoin kangasta saattaa joutua välillä suoristelemaan ettei se karkaa jalan alta). Jos tällaisia ompeluksia on vain yksittäisiä, pärjää perusjalalla kuitenkin oikein hyvin, mutta enemmän surruuttelevalle tuo erikoispaininjalka enemmän mukavuutta työskentelyyn. Verrattaessa läpinäkyvää ja teflonia, ero oli vielä huomaamattomampi ja väittäisin että läpinäkyvällä pääsee riittävän lähelle tuota teflonia jonka jälki olikin sitten priimaa. Tähän hätään meiltä ei löytynyt yhtään nahkaa jota olisin voinut kokeilla, joten siltä osin tämä testi jäi hieman vajaaksi.

Tässä verrokkina paininjalat #34, #52C ja perusjalka#1C



#16 Poimutusjalka

Tämä toimii siis niin, että piston pituudella säädellään sitä miten paljon rypytystä halutaan aikaiseksi. 
Minun koneessa suurin pistonpituus on 5 jolla itse ompelin, mutta koin että tällä jalalla olisi vielä enemmän potentiaalia jos sen saisi rypyttämään vieläkin tiukempaa ryppyä. Tämä vitosen rypytys on kuitenkin juuri sopiva siihen tarpeeseen johon hain vastausta tätä paininjalkaa kokeillessani (eli ne hihansuut joista alempana).


Mitä paksumpi kangas, sitä helpompaa käyttö on, mutta ei ohuet trikootkaan kyllä sen hankalampia ole, kunhan ensin hoksaa missä asennossa kangas kannattaa syöttää paininjalan alle ettei se lähde karkuun jalan alta (tämän on hoksannut kyllä jo parin hihan jälkeen).

Surrur ja käsillä on tasaisesti rypytettyä kangasta. Vaikka sen hihan, tai kesäisen kellohameen verran.

Teen paljon tyttöjen tunikoita joiden hihat yleensä on rypytetty hieman pussittamaan ja yksi tympeimmistä hommista on ollut se itse rypytysvaihe. Jotta siitä on saanut siistin on ompelukoneella pitänyt ommella kaksi pitkän tikin ommelta (yksikin kävisi mutta tosi usein peitetikin nauhankääntäjän jäljiltä hihat ei ole ihan symmetriset ja rypytys tasaista), saa kiristellä naruista ja mittailla milloin pituus olisi vihdoin sopiva.

Tämä hiha on ommeltu ensin kertaalleen tällä rypytysjalalla, jonka jälkeen kertaalleen peitetikkikoneella nauhankääntäjän kanssa. Lopputulemana on siisti, tasaisesti rypyttynyt hihansuu.
Mainitsenko taas että helppoa ja nopeaa? sellaisia tuntemuksia nämä työnteon avuksi kehitellyt apuvälineet vain tuppaavat aiheuttamaan.


 Toinen variaatio tämän paininjalan käytöstä on ommella kaksi kangasta yhteen siten että toinen rypyttyy, ja toinen pysyy suorana (eli toinen kangas kulkee paininjalan alta ja toinen paininjalanväliköstä). Erittäin kätevää jos haluaa yhdistää monta työvaihetta. Tällä paininjalalla pystyy ompelemaan suoraa pistoa , mutta myös noita jousto-ompeleita, kuten sik-sakkia ja vastaavia.

Ihastuin tähän jalkaan niin että tämä on pakko ostaa itselleni!



 Tässä vaiheessa testiä kaivelin avuksi suoraommelpistolevyn:

Sen verran täytyy sanoa tuosta suoraommelpistolevystä (jossa on siis vain pyöreä reikä langalle, eikä suurta aukkoa), että sen avulla ompelen muunmuassa resorisuikaleet päistään yhteen pitkäksi soiroksi vaivatta. Tämä oli ennen se ongelmakohta, kun resori täytyy ommella ihan reunastaan kiinni että se kulkee peitetikkikoneen nauhankääntäjässä, mutta ne viheliäiset reunat piti ommella niin varovasti etteivät sukeltaisi sinne koneen sisuksiin. Pistolevyn vaihto on niin helppoa kun sen saa kulmasta painamalla vaihdettua, että sen jaksaa tehdä kyllä joka kerta vaikka vain yhtäkin resoria yhdistettäessä.
Pistolevyn vaihto, sillä testissä oli..:


#57 Tilkkutyöjalka


Tämän kohdalla täytyy sanoa, että ei pidä antaa nimen johtaa harhaan, kyllä muutkin kuin tilkkutyöläiset hyötyvät tästä paininjalasta. Tämähän on käsittääkseni sama kuin nro 37, mutta tässä on lisäksi vielä sivussa tuollainen reunanohjain, jonka ansiosta saumavarat ovat aina tasaiset joko 6mm tai 4mm kummasta vain enemmän tykkää. Yhdessä tuon suoraommelpistolevyn kanssa ne kaikkein viheliäimmätkin ohuet liparekankaat pitäisi tikkaantua nätisti ilman että kangasta on joka neulanpistolla koneen sisuksissa. Erittäin käytännöllinen siis hankalissa materiaaleissa!  Tätä voi luonnollisestikin käyttää myös tavallisen pistolevyn kanssa, mutta parhaan hyödyn tästä saa tuon suoraommel-levyn kaverina.
Tilkkutyöläiset tietävät oikein hyvin mitä millinkin ero työn toisessa päässä merkitsee kun päästään toiseen päähän ja se on kertaantunut, joten tällä jalalla työskennellessä saa yhdistämisvaiheenkin muutettua osaksi hauskuutta kun ei tarvitse tarkkailla sopivaa saumavaraa. Sopii siis jälleen tällaiselle täydellisestä lopputuloksesta pitävälle :)

Paininjalan kyljestä löytyy myös merkkilovet jotka helpottavat mutkissa kun tietää milloin on aika pysähtyä ja kääntyä.

Tässä näkyy vielä edestä kuinka isolta alalta painijalka ja peitelevy suojaavat kangasta, joten se ei pääse välistä omille teilleen.




Joten minun valintani näistä paininjaloista olisivat piilovetoketjujalka, läpinäkyvä 34 monitoimijalaksi, sekä 16 rypytyksiin. Tietysti noiden koneen mukanatulevien suosikkieni parsinta-, napinläpi-, ja piilo-ommelpaininjalkojen lisäksi



Vinkkiä voi heittää kommenteissa mitä muuta näillä paininjaloilla voi tehdä, ja samoin jos löytyy jokin muu paininjalka jota olisi tarpeen testata!