maanantai 27. elokuuta 2012

Asuuko teillä pikku Picasso?

Meidän kolmonen on sonnustautunut tekemällä kaikkea sitä mistä olen ollut niin iloinen että kaksi ensimmäistä eivät ole koskaan keksineet tehdä. Meillä syödään kaikkea sopimatonta, piirrellään väärillä välineillä vääriin paikkoihin, hajotetaan kirjat ja lelut atomeiksi nopeammin kuin pentukoira konsanaan, tehdään HomeMade -lävistyksiä isompiin sisaruksiin, Leikitään kodin putkimiestä/remppareiskaa, ja kaikkea muuta samaan sarjaan kuuluvaa...

Siispä vinkiksi kaikille pikkuPicassojen vanhemmille:

Jos Body art rantautuu teillekin..


..hyvä täsmäisku graffitien poistoon on Käsidesi!!



Ja mitähän tekemättömien kolttosten listalla olisi seuraavaksi..?



PS. Minä viimein keksin mistä asetuksista muutetaan kommentointi niin että jokaiseen yksittäiseen kommenttiin voi vastata suoraan. Avainsana yllättäen olikin "ketjukommentointi" jolla keksin googlettaa ja löysin ohjeet tämän uudemman blogiversion asetuksiin. Tämän ongelman ratkaisun löytymisen kunniaksi kävin  kirjoittamassa muutamaan aiempaan postaukseen sen mitä olin jo aiemmin meinannut sanoa mutta olin käyttänyt sen ajan tämän ongelman ratkaisun löytymiseen.

torstai 16. elokuuta 2012

Missä sinun kaavasi ovat?

Jotkut säilyttävät kaavansa kansiossa, toiset siellä-sun-täällä tai piirongin laatikossa, kolmansilla ei ole kaavoja ollenkaan!

Minä kuulun niihin ihmisiin jotka tykkäävät piirrellä kaavoja (onko meitä edes kovin montaa??) niin että minulla on kasa kaavoja joita ei ole edes koskaan tehty vaatteiksi ja jossakin vaiheessa tuo kaavojen säilytys sitten tulee siihen pisteeseen että ne on organisoitava jotenkin.
Minulla on aiemmin ollut kaavat  paksun paperiputkilon ympärille pyöritettynä mutta se on kaivannut vielä jotakin ollakseen riittävän toimiva. Nyt sitten kun kävin paikallisessa postissa joka sulkee huomenna ovensa lopullisesti, huomasin hyllyssä tuollaisia paksuja putkiloita joissa on kannet molemmissa päissä. Nappasin sitten loput hyllystä kun kerran poistomyynnissä olivat vain jokusen senttisen kappale. Nyt sitten kaavat pysyvät suorina kun ne rullaa  ohuemman putkilon päälle ja sujauttaa isomman sisälle säilöön eikä vie paljon aikaa eikä tilaakaan, kätevää minusta!


Miten te muut säilytätte kaavoja?

EDIT: Unohdin tähän laittaa että monesti olen miettinyt mitä vanhoille pieniksi jääneille kaavoille oikein tekisi?  En raskisi heittää kaavoja roskiin kun ne kuitenkin on tehty huolella ja kaavapaperia minulla kuluu metritolkulla, joten mielessä on ollutkin onkohan sallittua jakaa kaavoja eteenpäin jos ne on jäljennetty esim. Ottobrestä?  Olisi kiva jos olisi jokin tapa jolla noita voisi hyödyntää myös sitten kun itsellä niille ei ole enää tarvetta.


Mukaan lähti muuten myös pikkuisia magneetteja, jotka ovat juuri niin söpösiä kuin 3-luokkalaisilla pitää ollakin:

Oltiinkin etsitty magneetteja joita voisi kiinnittää uuden koulupöydän mangeettitauluun.  Kaiken lisäksi niistä voi vaikka rakennella kivoja kuvioita :)

lauantai 11. elokuuta 2012

Sukkien metsästäjä

Varmasti jokainen äiti tietää tämän aamujen ja pyykkipäivän ongelman, nimittäin sukkien parien löytäminen.
Olen jo pidemmän aikaa laittanut kaikki parittomat sukat yhteen koriin ja säännöllisesti lähtenyt metsälle uusien parillisten löytymisen toivossa. Monesti urakan voi päättää saaliina muutama sukkapari, mutta siltikin jostain syystä se villinä ja vapaana juoksevien lauma senkuin vain kasvaa. Nyt sitten muuton aikaan pidin vieressä aina pahvilaatikkoa jonne laitoin joka ikisen sukan joka vastaan tuli ja pakkasin laatikon matkaan. Tänä aamuna sitten lähdin rohkeasti purkamaan laatikkoa ja parin tunnin jälkeen en voi kuin todeta että se legenda sukkia syövästä pesukoneesta täytyy olla totta! Noin niinkuin dokumenttia näyttääkseni tässä pelkästään meidän vanhimman tytön sukat (tai ainakin tälle neidille joskus ostetut sellaiset, tosin totesin että olen tainnut kerätä noita sukkia jo pidempään kuin muistin sillä joidenkin sukkien koko vastasi lähemmäksi meidän kolmevuotiasta kuin 9-veetä). Muiden perheenjäsenten sukkiin asti en ole vielä edes päässyt!


Päätin muutossa että nyt heitän armotta kaikki sukat pois joille ei paria laatikosta löydy, mutta nyt vähän hirvittää sillä tiedän että osaa sukista ei ole edes käytetty käyttöönottopesun jälkeen kun jo toinen puolisko on lähtenyt teille tietymättömille. Jos maailmasta löytyy useampi yhtä onneton sukkaongelmaperhe, taidankin ryhtyä sukkakauppiaaksi!!

Meillä tämä sukkaongelma rajoittuu lähinnä lasten sukkiin, sillä olen jo vuosia sitten päätynyt ostamaan itselleni ja miehelle vain tiettyä yhtä merkkiä sukkia mustana, joten pesun jälkeen on ihan sama onko sukat paria vai eivät kun näyttävät samalta. Lasten kohdalla kuitenkin haluaisi käyttää myös noita iloisenvärisiä sukkia ja huomaan ainakin jo esikoisen kohdalla että sukat ovat osa pukeutumistyyliä. Lasten kohdalla ongelmaksi myös muodostuisi se kuinka erikokoiset  sukat sitten saisi lajiteltua ja mistä löytäisi aina tiettyä väriä tarpeeksi tietyssä koossa käytettäväksi ja kolmen kasvavan lapsen myötä alkaisi olla taas siinä tilanteessa että päästäisiin sinne metsälle..
Jossain joskus oli idea kiinnittää sukkapari jo pyykkikoriin yhteen mutta kyllä se olin aina minä joka niitä sukkia sitten sieltä pyykkikoreista metsästin, samoin kuin taas niitä sukan kiinnittimiä jotka olivat paljon mieluummin leikkimässä lasten kanssa kuin kiltisti korissa pyykkikoneen vieressä.. Että ehkä se on vaan hyväksyttävä vielä yksi uusi harrastus, sukkienmetsästys ;)

Nyt Täytyy lähteä laittamaan ompelukoneet valmiiksi, luvassa on huomiseen asti ihan omaa aikaa ompelujen merkeissä sillä mies pakkasi lapset ja itsensä autoon ja lähtivät mummolaan yöksi. Pieni vaatekaappien vilkaisu kertoo karua kieltään siitä mitä seuraavaksi tarvittaisiin: kaikkea syksyyn kaikille lapsille. Niin ja sille koululaiselle kouluvaatteet tietysti!