torstai 2. toukokuuta 2013

Tsori..

Hengissä ollaan, jotenkuten. Tai ainakin sillointällöin, suurimman osan aikaa..

Alkaa kuulkaas jo hymy hyytyä tämän sairastelun kanssa. Siitä lähtien kun työt alkoi ei ole ollut tilannetta että joku perheenjäsen ei olisi ollut sairaana. On ollut nuhakuumetta, ärtsyä sellaista, vatsa-ja oksutautia ja kaikkea sekaisin. Tälläkin hetkellä keskimmäisen kanssa valvotaan kilpaa läpi yöt toisen halaillessa sankoa ja itse toipuen samasta taudista joka oli useampaankin otteeseen viedä valon vintistä jopa näin sitkeältä immeiseltä. Pitipä sitä ihmettä kutsua viikonloppuna katsomaan myös parin ensihoitajia yhden aikaan yöstä mutta siitäkin hengissä selvittiin.
Ja sen vähän minkä on ennättänyt ompelukoneiden edessä istua, joko ongelmaratkaisua testaten tai odotteleville valmista työtä puskien, ei väsynyt pää vaan yksinkertaisesti ole toiminut ja tahkoan ihan tyhmien asioidenkin kanssa etttä esim. miksi ihmeessä saumurin sauma vetää niin tiukille ommellessa (no johtuisko siitä että on unohtanut nostaa sen taustalla tököttävän tangon joka ohjaa lankoja, ja sitä rataa..) Joten anteeksi kun täältä ei vieläkään kuulu mitään luvattua :' (

Löytyisköhän koneelta vielä kuvia joita en ole ennättänyt tänne laittaa..   vaikka tällaisia:

Lisää perusvaatetta pojalle:


Yksi kuvaton pusero joka meni lahjaksi ja jonka keskeisin yksityiskohta oli pitkittäissuunnassa kyynärtaive-ranne -väliltä rypytetyt hihat:


Tytöllä oli muutama viikko sitten koulussa naamiaisdisko, jonne tuli tehtyä puku kaapeista löytyneistä kankaista. Ei ihan hukkaan mennyt, kun tyttö tykkäsi, ja voittipa jopa pukukilpailunkin tällä asullaan jonka valtti oli olla muista erottuva ja persoonallinen.



 Viime jouluksi (!) tein nuorimmaiselle joulujuhlavaatteet ajatuksella että olisi tunika jossa vyö.



 Lopputulos oli kuitenkin suoraan yöpukuosastoa, joten keskeltä poikki ja harmaasta kankaasta hametta kaveriksi. Toimi paljon paremmin näin :) Helmasta jäi vielä pikkuiseen punaiseen hamoseenkin tarpeet joten ei mennyt kuitenkaan yhtään hukkaan kyseinen tunika (hameesta ei vain tainnut olla kuvia)..


Teinhän minä isommillekin juhlavaatteet mutteivät ennättäneet kuvattaviksi tuolloin. Tein pojalle savunsinisestä vakosametista housut (tein jopa kuvallisen ohjeen miten ommellaan housuihin vetskari mutta sitten ajattelin että taidan olla ainoa joka tykkää että lapsen housuissa on ihan oikea vetoketju edessä, joten postaus jäi tekemättä. Kuvat koneelta löytyvät vielä jos nyt joku kuitenkin innostuisi haluamaan moisen tekemisestä ohjetta..)


Tässäpä oli taas jotakin pientä katseltavaa..

3 kommenttia:

  1. Voihan! :( Täälläkin on kippailtu ja niistetty ja yökkäilty ja podettu hengitysvaikeuksia, tätä kaikkea on ilmassa nyt niin paljon että alkaa tulla jo korvista kaikki sairastaminen. Toivottavasti alkaa mennä jo parempaan päin, niin siellä kuin täälläkin!!!

    Laita ihmeessä vetoketjusepaluspostaus, kuvittelisin ainakin, että moni saattaisi moisen tehdäkin jos uskaltaisi hommaan ryhtyä, eikä pelkäisi koko housujen menemistä pilalle?!

    Mutta hei älä nyt blogin päivityksistä stressaa, kaikki muu ensin! Vaikka tiedän kyllä, ainakin omalla kohdallani, että kovaakin hermokireyttä lievittää kummasti puolituntinen koneen äärellä naputtelemassa omia ajatuksia bittiavaruuteen. <3

    VastaaPoista
  2. Voi ei :( täällä kans nyt alotettiin Oksutautia sairastamaan ja ei oo kiva :( eka potilas vasta menossa :S
    Voimia kovasti <3
    Jospa pian teillä vastustuskyky vahvistuu ja ihan joka tauti ei kotia asti kulkeutuis <3

    Ja ehottomasti kiinnostaa vetoketjupostaus :)
    Niin siis sitten kun on aikaa on Postailla Blogiin :)

    VastaaPoista
  3. Tervehtykää rauhassa! Onpa kurjaa tuollainen sairastelu. Mutta varmasti vastustuskyky paranee ja aikaa myöten kaikki taudit ei niin nappaa. Ja kesää kohti helpottaa, toivotaan niin:). Tsemppiä!

    VastaaPoista