Huom. Selaa alaspäin kohtaan KONEEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA, jos et halua lukea koneen oston taustoja vaan siirtyä suoraan asiaan :)
Aiemmin kyselin apuja peitetikkikoneen kanssa. Päädyin sitten ostamaan Bernina Funlock 009 DCC -mallin, sillä vastaan tuli tämä pari vuotta käytetty kone ja sain siitä sellaisen tarjouksen että päädyin kauppoihin sillä testauksen jälkeen en usko että kone paljoa uudelle häpeää. Lupasin palata asiaan kun olen ennättänyt kokeilla konetta, joten nyt juttua siis tästä:
|
Kuva Berninan kotisivuilta |
Olen monelle kirjoittanut blogeissa kokemuksiani tästä koneesta, mutta nyt laitan ajatukseni yhteen, joten joillekin voi tulla kertauksena. Ostin siis pari vuotta sitten kauan toivomani Janome coverpro 1000 CPX koneen. Tiesin, että alkuun voi säädöissä olla opettelemista mutta uskoin että harjoittelemalla tuo kuitenkin selätetään. Tarvitsen konetta lähinnä kanttauksiin, joten minulle tärkeintä on että kone ompelee tuon kanttauksen hyvin myös nurjalta. Yritin oppia, selata netistä kokemuksia, käyttää löytämiäni vinkkejä aina kolminkerroin kääntävästä nauhankääntäjästä resorikankaan vaihtamiseen ohueen trikooseen. Itseasiassa ensimmäistä kertaa tutustuin hyppytikkiin. Olen ommellut ompelukoneellani ja saumurillani melkein mitä vain, mutta hyppytikkiin en ollut aiemmin törmännyt. Nyt sitten se tulikin tutuksi. Leikkasin resoria kilometreittäin, ihan vain siirtääkseni ne roskiin ompelun jälkeen. Välillä iski turhautuminen ja kone makasi kuukausia vaatekomerossa, kunnes aina silloin tällöin jaksoin uskoa onnistumiseen muiden blogeissa esiteltyjen vaatteiden innostamana ja totesin että kone ei edelleenkään ole muuttunut miksikään tuolla komerossa seisoessaan. Yhtään vaatetta en onnistunut koneella tekemään valmiiksi asti ja nyt ennen joulua se kamelin selkä sitten katkesi.
Soittelin läpi suomen ompelukoneliikkeet ja päädyin siihen tulokseen että tuleva koneeni on Bernina merkkinen. Siispä lähdin etsimään Bernina myyjiä ja koska olin vuosia sitten ostanut oman Bernina-saumurini läheiseltä ompelukonemyyjältä, ja koska tuo Berninani on ainoa kone tässä talossa joka on toiminut ilman ongelmia ja ommellut mukisematta kaiken vastaan tulleen, käännyin
Kone-Minnan puoleen. Juuri tällä hetkellä lasten kanssa kotona ollessa ei hirmuisesti olisi varaa koneeseen laittaa, joten oli erittäin kiva kun liikkeestä löytyi käytetty peitetikkisaumuri jonka sain kotiin kokeiltavaksi. Tällä välin liikkeeseen tuli myös tämä peitetikkikone ja lopulta päädyin ostamaan tuon itselleni punnittuani asiaa kaikinpuolin parhaakseni.
Nyt siis asiaa siitä kuinka tämä kone sitten käytännössä toimii, eli:
KONEEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA
Eilen illalla tein pojalle lyhythihaisen puseron ja otin samalla muutamia kuvia. Tästä lähdettiin liikkeelle:
Eli tässä puserossa peitetikkikonetta tarvittiin pääntien- ja hihojen kanttaukseen, sekä helman kääntämiseen. Kanttaukseen käytin kolminkerroin kääntävää 1½ tuuman kääntäjää johon leikkasin milliä-paria ohkaisemman resorinauhan, jotta se kulkee takkuamatta kääntäjässä.
Konetta ostaessa KANNATTAA HUOMIOIDA että Berninan peitetikkikoneeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole saatavana nauhankääntäjää, mutta tuollaiset eivät ennenkään ole minua rajoittaneet, joten otin Janomeen tarkoitetun kääntäjän ja se mitä ei ole valmiina tehdään itse joten pyysin miestä tekemään tuosta kääntäjästä koneeseen käypäsen. Tapoja on varmaan monia, mutta tuollaisella lisälevyllä me saatiin kätevästi ruuvinpaikat kohdilleen joka on ainoa miksi kääntäjä ei käy ja näin saadaan lisälaite koneen runkoon kiinni. (Nyt sitten voin myös myydä tavalliseen ompelukoneeseen hommatut nauhankääntäjät, sekä ylimääräiset Janomen kääntäjät joita on kertynyt kun en enää niitä tämän koneen myötä tarvitse.. ;) )
Jos Janomessa oli ongelmana säätöjen löytyminen jotta hyppytikkiä ei tulisi, niin tässä koneessa voi sellaiset murheet unohtaa. Puseron kaula-aukossa vastaan tuli tavallisia saumurinsaumoja, sekä noissa etusaumoissa olevat tereet, joissa on yhteensä 5 kerrosta kangasta, mutta ei ensimmäistäkään hyppytikkiä nurjalla.
Tässä kuvat hihansuun tikkauksista nurjalta ja oikealta puolelta.
Olen yrittänyt pähkäillä miten saisin nätisti tuon liitoskohdan noissa resoreissa. Monen huomasin tekevän niin että jättää yhden sauman saumuroimatta ja ompelee ensin resorin kaulukseen jonka jälkeen sitten ompelee sauman kiinni. En kuitenkaan onnistunut itse sitä nätisti ja ennen kaikkea ohuesti kiinnittämään, joten olen nyt tehnyt niin että ompelen kaikki saumat kiinni ja sitten kiinnitän resorin ympäriinsä. Ompelen lopuksi resoria pienen pätkän päällekkäin, leikkaan ylimääräiset resorit pois ja sitten muutamalla pistolla viimeistelen sauman. Näin siitä tulee melkeinpä yhtä ohut kuin muustakin resorista. Tässä kuvassa ei kohdistus mennyt ihan nappiin, vaan vähän yli mutta tämänvärisen resorin loputtua jätin sen noin, ei silti mielestäni hypi silmille..
Hihansuut ovat kuitenkin niin kapeat että niitä ei samoin saa tehtyä joten ne on tehtävä kuten aiemmin kuvailin. Jos jollakin on tähän vinkkiä, mielelläni kuulisin..
Kun paidan sivusaumat on ommeltu, päästään ompelemaan helmankäänne jonka minä tykkään tehdä pyörönä eli kun molemmat sivusaumat on ommeltu kiinni, ihan viimeisenä ennenkuin työ on valmis.
Tällainen paita on valmiina. Näin on kesävaateompelut virallisesti aloitettu ja tämä paita jää odottamaan kesäkelejä.
Ja kun joku mainitsi että sellaista konetta ei olekaan jota ei vähän aina tarvitsisi säätää kankaita vaihtaessa... Ihan oikeasti, minä en koske missään työn vaiheessa säätöihin vaan ompelen aivan kaiken samoilla säädöillä. Jälki on hieman erilaista nurjalla puolella eri kankaissa ja paksuuksissa, mutta jokainen näistä on mielestäni siistin näköinen, riittävän joustava ja ilman hyppytikkiä enkä lähtisi sitä muuttamaan muunlaiseksi. Neulat on HAX 90 (neulan on oltava paksumpi paksuja kankaita ommellessa ettei se anna periksi joka on syy siihen että hyppytikkiä yleensä tulee kun neula vääntyilee mennessään alas siepparille. Näin minulle kerrottiin kun ennen kuvittelin että neulan on aina oltava jotakin 75 kokoa). Tietysti jokin herkkä ohkainen trikoo saattaa tykätä vähän ohkaisemmasta neulasta, mutta ainakin tuo minun trikooni otti paksunkin neulan vastaan mukisematta. Tässä esimerkkejä siitä mitä ompeluissa vastaan voi tulla:
Ohut yksinkertainen singletrikoo
Kaksi kerrosta velouria ja neljä kerrosta resoria
Neljä kerrosta joustavaa velouria
Sekä velour jossa saumurisauma ja ympärillä yhteensä neljä kerrosta resoria.
Vieläkö on jotain mitä en hoksannut testata?
Olen edelleen erittäin kiinnostunut kuulemaan toisten kokemuksia peitetikkikoneista, esim. Janomensa kanssa hyvin toimeentulevalta, jonkin muun merkkisen koneen hurruuttajalta, Berninalla ajelevalta, ihan kaikilta!
Sanokaa myös jos tästä postauksesta puuttuu jotain, haluatte jotakin selventää tai muuten on jotain kerrottavaa :)
Ja toivottavasti kuvat ovat tarpeeksi selvät ja valoisat, sillä suurin osa kuvista on otettu kahden aikaan viimeyönä... Niinpä, minä en nuku ikinä ;D ja ainoa aika tehdä jotakin rauhassa on silloin kun koko muu lauma on nukkumassa..
EDIT:
Lisään tähän hieman tarkennusta muutamaan kohtaan (ja kannattaa klikata kuvia isommiksi niin näkyy paremmin):
Neuloina kannattaa käyttää
aina 90 HAX-neuloja jos kangas on paksumpaa kuin yksinkertainen ohut trikoo. Eli esim. kanttauksessa kun on niin monta kerrosta jotka neulan on lävistettävä, silloin aina 90 neulat.
Minun kääntäjääni käy 1½tuuman nauha.
Leikkaan siis nauhan pykälää pienempänä, lopputulos on sitten milliä-paria kapeampi. Tällöin nauha kulkee jumimatta kääntäjän läpi. Kuvassa sormeni on 1½tuuman kohdalla ja viivottimen viiva siinä kohtaa josta leikkaan.
Joskus vielä hommaan sellaisen leikkuupyörän (mikähän sen oikea nimi nyt onkaan) mutta siihen saakka leikkaan nauhan näin siirtämällä aina viivotinta pienen matkaa ja leikkaamalla isoilla saksilla merkin kohdalta. Tietysti jos jaksaa, voi resoriin mitata ja piirtää viivan jota pitkin leikkaa, mutta käytäntö on osoittannut että minulle tämä tapa on käytännöllisempi ja näin tulee tehtyä.
Seuraavaksi säädetään nauhanohjaimesta noita kahta ohjuria: nro 1 säätää nauhan yläreunan paikan, nro 2 taasen alareunan paikan.
Nro 1 ohjurin laitan kulkemaan niin, että vasen neula kulkee nätisti resorin päällä. Neulan paikan näkee paininjalassa olevasta merkistä.
Nro 2 ohjurin laitan ihan vähän enemmän oikealle, niin että se kulkee juuri siinä kohtaa jossa vasen neula, näin resorin reuna jää nurjalta siististi ompeleen alle eikä erotu.
Jos resori lähtee paininjalan alta liukumaan oikealle, silloin koko kääntäjä pitää irrottaa koneesta ja siirtää enemmän vasemmalle, koskematta muihin säätöihin. Resorin pitää siis koko paininjalanmatkalta kulkea kokonaan paininjalan alla.
Tärkeää on myös jättää nauhaa vapaasti roikkumaan tuohon nuolen osoittamaan kohtaan. Jos nauhan laittaa suorana kulkemaan tuosta nauhanpidikkeestä kääntäjään, se venyttää resoria liikaa ja silloin resori hyppää pois paikaltaan. Myönnetään että vieläkin unohdan välillä kesken ompelun lisätä tuohon kohtaan väljyyttä jos se on oiennut ja ihmettelen kun resori lähtee vetämään liian reunaan....
Edit: Joillakin koneessa on toiminut paremmin jos resoria ei ole jättänyt löysille, joten tässäkin kannattaa kokeilla mikä sopii parhaiten omalle koneelle. Suurin osa kuitenkin hyötyy tästä löysimisestä.
Sitten lopuksi ompelen pienen matkaa resoria pelkiltään ennenkuin syötän kankaan tuohon väliin, jotta resori lähtee kulkemaan suoraan.
Edit: Peitetikkikoneeen kapeasta nauhankääntäjästä juttua täällä