perjantai 14. syyskuuta 2012

Tuunausta mustissa

Tuossa männäkesänä kun oli meno hautajaisiin, pähkäilin mitä ihmettä laittaisin lapsille päälle. Jotakin, mikä olisi tummaa ja asianmukaista, mutta sellaista että vaatteita voi käyttää myöhemminkin. Lähdimme siis kaupunkikierrokselle, ihan todetaksemme että minkään kaupan lasten osastolta ei löydy ensimmäistäkään mustaa vaatetta(!)
Valittelin taas ihan samaa kuin niin monesti ennenkin, että olisin jo tehnyt lapsille vaatteet siinä missä kierreltiin ei oo -kauppoja. Mustaa kangasta ei kuitenkaan löytynyt kovin paljoa kotoa, sen muistin, ja lähdin tutkimaan  kaupasta kaikkea joka sopisi tuunaukseen.

Löysin sitten aletangosta tällaisen puseron koossa 148(tai jotain vastaavaa) ja kun kokeilimme pikaisesti paitaa vanhimmalle tytölle, se näytti ihan yöpuvulta tuollaisesta leikkauksesta johtuen.


Kun hintaa ei ollut kuitenkaan kuin muutama euro, otin puseron mukaani. Kotona sitten illalla pyörittelin puseroa ja päätin tehdä vain jotakin tosi yksinkertaista, sillä valmista oli tultava seuraavaksi aamuksi enkä halunnut enää lähteä kaavoittelemaan koko puseroa uusiksi. siispä leikkelin hihat ja muotoilin sivusaumat, kanttasin hihansuut ja rypytin etuosan ettei nousisi niin ylös edestä, ja valmista tuli! Toimi tosi hyvin sellaisen boleron ja caprien kanssa. Harmi etten tajunnut ottaa kuvaa puserosta päällä ennenkuin se pääsi saksittavaksi..





Seuraavaksi leikkelin kaiken mitä viimeisestä mustasta trikoopalasta sain irti ja tein pienimmälle siitä hihattoman tunikan. Helmaan rypytin tuollaisen kaistaleen niin sain käänteeseen uppoavat pari senttiäkin pituuteen lisää kun rimpsun sai kiinnitettyä ilman käännettä ihan kankaan alareunaan. Jotakin kaipasin kuitenkin vielä tunikaan ja ajattelin että pieni väripilkku ei varmasti ole ihan hirveänsuuri rike ja laitoin koristeeksi oranssin napin. Tuo nappi toimii mielestäni tosi hyvin, ilman sitä tunika näytti tosi pliisulta ja juuri siltä että se kaipasi jotakin..



 Sitten vain sukkahousut lisäksi ja setti oli valmis. Pojalle onneksi sen verran löytyi kaapeista ettei tarvinnut lähteä omista vaatevarastoista etsimään silputtavaa (minulla on itselläni yksi vaatekaapillinen mustia vaatteita, niin juhhlaan kuin arkeenkin) ja päästiin hautajaisiin asianmukaisesti vaatetettuna.



Ps. Kaipaako joku muutosta tuohon tunnistelistaan ja sen lajitteluun? Olen tässä viimeaikoina miettinyt mitä uudistusta tämä blogi kaipaisi, pistänkö kokonaan uusiksi, muokkaanko jotakin, vai mitä oikein tekisin..

4 kommenttia:

  1. Tosi ihana tuunaus tuo ylin!! Hieno, ja voi käyttää arkena myöhemminkin, ihan huippu! Oot sinä näppärä. =)

    Meillä oli lapsilla jotain harmahtavaa joskus miehen ukin hautajaisissa päällä, kun netistä lueskelin ettei lapsilla pukukoodi ole ihan yhtä musta kuin aikuisilla. Kunhan nyt kukkakuoseja ja kirkkaita värejä välttää. Joten kyllä tuo nappi ihan laillinen lisä oli siinä ihanassa pikkutunikassa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ihan yllätin itseni, tuo on tosi kivannäköinen päällä.
      Tuntuu ihan hassulta että sellainen sanoo näppäräksi jota itse pidän ihan supernäppäränä omiin räpellyksiin verrattuna.. ;)

      Onpa hyvä ettei tarvitse tuotakaan nyt murehtia, niin toivoinkin ja ehkä tiesinkin että lapsilla ei nyt ole ihan niin tarkkaa tuo juttu hautajaispukeutumisesta kunhan kokonaisuus on mukaileva..

      Poista
  2. Ainii.. ootko kokeillut sitä helmakäännettä? Elä painostu vaikka kyselen, mutta mietin kun kauppinen neuvoi yrittämään 80-neulalla, en ole vielä ehtinyt kokeilla.. sit se puhu että jos löytäis muovisen paininjalan vanhasta elnan koneesta, jos se kävis siihen mun koneeseen, kun on kevyempi niin vois jotenkin kuulemma vaikuttaa.. saas nähdä. Saan miten ohuesta kankaasta tahansa kyllä siistin jos jätän sinne kauheasti ylimääräistä, jonka leikkaan sitten ompelun jälkeen sieltä pois, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Tuplatyö ja kangasta menee hukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käynpä jatkamassa asiasta SP:ssä ;)

      Poista