torstai 8. lokakuuta 2009

Kortti pienelle jalkapalloilijalle

P*skarteluhaasteessa#9 tällä viikolla haasteena:



PUNAINEN ja VIHREÄ, Kortti EI kuitenkaan saa olla joulukortti.



Ajattelin jo etten tällä viikolla osallistu ollenkaan haasteeseen kun en keksinyt mitään missä käyttäisin noita värejä. Eilen illalla olin kasaamassa korttia johon olin aiemmin väritellyt kuvan ja taustapaperit. Siinä sitten tajusin että tässä kortissahan on juurikin vihreää ja punaista, ja kun nyt kerran olin korttia jo tekemässä näistä väreistä, laitan tämän haasteeseen mukaan.

Jätin leimakuvapaperin taakse liimaamatta pienen kolon johon saa pujotettua pikkuruisen tagin jos korttiin haluaa laittaa kortin vastaanottajan iän.



Laimasimet: Pysselpassion, Magnolia, Circle it II, jalkapalloleiman valmistajasta ei tietoa.

Väritetty: Akvarellikynillä

Muste: Versacolor, versamark, (kuva ja jalkapalloboordi embossattu)

Ps. tykkään kovasti noista vihreistä pilvistä, ovat vähän erilaiset ;)

tiistai 6. lokakuuta 2009

Satupuu

Olen jo pidempään halunnut osallistua jonkinlaiseen korttihaasteeseen, mutta milloinkaan en ole mukamas ehtinyt. Nyt sitten sattui kohdalle sellainen haaste johon oli tartuttava:



P*skarteluhaaste #8
materiaalina Metalli



Kun löysin tämän haasteen, sain heti idean kuinka kortin teen ja mieli on tehnyt osallistua siitä lähtien ( silloin oli haasteeseen ennättänyt osallistua vasta kolme). Kävin myös välillä selailemassa kuinka kauniita kortteja uudet osallistujat olivat tehneet.

Viikko vierähti syntymäpäiviä järjestellessä ja nyt on syntymäpäivät onnellisesti ohi joten vihdoin sain tänä aamuna sen verran aikaa että ennätin toteuttaa ideani kortiksi:



Kortissa käytetyt paperit on värjätty musteilla, hopeat kuviot on tehty hopealla musteella, sekä hopealla embossausjauheella. Kuvasta löytyy 6 pientä punaista timanttia ja satupuu on kahlittu metallilangalla, jonka kävin kähveltämässä miehen perhonsidontatarvikkeista ( sieltä laatikosta löytyy aina yllättäen minun käsityö- ja askartelutarvikkeita, joten kävin nyt vastavierailulla ;) ) Halusin myös tehdä kortin joka olisi hieman erilainen kuin korttini ovat yleensä, joten tässä on käytetty voimakkaita värejä ja kontrasteja.

Kuvasta ei näy, mutta metallilanka ja kehykset on kohotettu irti puu-kuviosta ja punaiset reunat laskeutuvat taustapaperiin kiinni. Kuva ei jälleen tee oikeutta kortille, mutta idea tulee tässä esille.

Jospa tästälähtien ottaisin perinteeksi osallistua vaikka yhteen haasteeseen viikossa, jolloin olisi miehen vuoro katsoa lasten perään, sillä minä olen kiinni näissä lapsissa 24/7 (en siis valita, mutta tekisi varmaan ihan hyvää kaikille vaihtelu välillä) toisinsanoen seuraavaa korttihaastetta saa odotella varmaan vuodenpäivät ;)

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Perhosia


Olimme Syntymäpäivillä lauantaina ja 50 -vuotiaalle sankarille tein tällaisen kortin.
Kortti on leimattu finnstamperin leimasimilla. Tausta on leimattu resist- tekniikalla ja väritetty sinisellä musteella, perhoset on leimattu sinisellä musteella ja embossattu kimaltavalla jauheella ja kuvan reunat sekä "köynnöksen" pisteet on töpötelty kimalteella. "Köynnöstä" ja onnea -teksiä ei ole kohotettu jauheella.

maanantai 24. elokuuta 2009

Kortti 1-veelle

kortin saajana oli yksivuotias poika. Kuva on pysselpassionin leimasimesta, väritetty akvarellikynillä. Taustapaperit itse kuvioitu.

torstai 23. heinäkuuta 2009

Tauon aikana tapahtunutta..

Olen ollut nyt pitkän tovin kirjoittamatta, mutta otetaan vahinko takaisin ja laitetaan kuvamateriaalia siitä mitä on tullut tauon aikana tehtyä: olen uusinut vaippavarastoa. Sisällä on coolmax, joka on samanvärinen kuin nepit. Päällä on pul. Täyttöaukko on edessä, niinkuin kaikissa meidän vaipoissa. Vaippa on malliltaan kapea haarasta. Vaippa on jo aivan käyttökelpoinen meidän yli 7 kiloiselle ja se sopi myöskin serkkupojalle joka on 3-vee joten toiveissa olisi että nämä vaipat sopivat loppuvaippaiän..









Ja lopuksi laitetaan yksi kuva havainnollistamaan miltä vaipat näyttävät sisältä:


Hmmm... Mikähän näistä on suosikki?


keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Lisää imuja..

En ole nyt ennättänyt kovin paljoa sisällä mitään tekemään, aika menee puutarhatöissä. Joka päivä saa olla kantamassa vettä kasveille, kun täälläpäin ei ole kunnolla satanut pitkään aikaan. Pientä kuitenkin ennättää kun lapset ovat illalla jo nukkumassa, joten olen ommellut lisää noita samoja imuja joita jo ennestäänkin meillä on, eli:




pikkuPoikaimuja:


Ja bambutiimaimuja:



Vielä pitäisi ommella hamppuimut, mutta niissä onkin jo enemmän haastetta sillä muutama viikko sitten päätin että voisin leikellä pihalla nuo imut ja piirtelin sitten niitä hirmuisen paljon kerralla. Juuri kun pääsin ulos, alkoi sataa ja kaikki tavarat piti saada äkkiä sisälle. Siinä sitten unohdin tuon leikkelyn kokonaan ja koska piirrän kaavat aina haihtuvalla tussilla, tottakai se oli haihtunut seuraavana päivänä. Nyt sitten yritän saada kaavat täsmäämään kankaisiin joista on leikattu pitkiä suiroja joista toinen reuna on leikattu jo valmiiksi imujen muotoon. Meni vähän sarjatyön edut nyt hukkaan kun olin ennättänyt leikata toisen reunan.. Tämä homma onkin sitten niin tylsää kun pitää päätellä mitenpäin kaava on ollut kankaassa ja missä kohtaa kun kankaan reuna on leikattu laineeksi että nuo kankaankappaleet ovat nyt pyörineet tuossa odottamassa edistymistään..

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Villapöksyt

Yövaippojen kaveriksi piti saada uudet villahousut ja päätin kokeilla housuja fern&faerie -ohjeella. Housut on tehty pirtin kehräämön hahtuvasta ja resorit loftista. Koko on 6-12 kk, tuntuu että kaikki saa olla tuolle meidän pojalle astetta suurempikokoisena jos koko asteikko menee iän mukaan vaikka poika ei ainakaan minusta (vielä) näytä erityisen isokokoiselta. Muistan että esikoinen oli jossakin vaiheessa aika tuhdissa kunnossa vaikka syntyi niin pikkuruisena (1900g) joten eiköhän veikka seuraa perässä kun omalla maidolla mennään.

Näiden housujen kanssa opettelin tuon Kitchener´s Stitch -päättelyn tämän videon mukaan: http://www.youtube.com/watch?v=uENl_86HkTc ja taisi päättely lopulta onnistua ihan hyvin, kun en itse housuista päättelykohtaa pysty havaitsemaan. Tosiaankin lopulta, sillä sain työn valmiiksi vasta puoliltaöin kun olin ensin taistellut hahtuvalangan kanssa pari tuntia. Yleensä en katko hahtuvaa neuloessani, mutta jostain syystä kun otettiin neula avuksi, niin lanka pyrki ohenemaan ja venymään loputtomasti. Sain päättelyn vihdoin kuitenkin valmiiksi ilman langan katkeiluja.